Mielipide: Muutama numerotieto mietittäväksi Ratamopäätöksestä
Kouvola täyttyy nuorkauppakamarilaisista
Tavara vaihtaa taas omistaa Kouvolassa
Puutarhajätteille voi tilata noudon kotipihasta
Lukijan kuva: pajunkissa
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Mielipide: Atlantic Crossing ja Suomi
Televisio-ohjelma Atlantic Crossing näyttää, kuinka vaikeaa on yhdistää ihminen ja instituutio.
Kesäkuussa 1940 Norjan kuninkaan ja kruununprinssin piti valita jääminen isänmaahan Hitlerin Saksan panttivangiksi tai pelkuruudelta vaikuttava pako Englantiin. Vaikea oli myös kruununprinsessa Märthan osa. Ensin paonomainen lähtö Norjasta synnyinmaahansa Ruotsiin. Sitten elokuussa 1940 Ruotsin kuninkaan hoivista jälleen paonomaisesti Suomeen ja Petsamon kautta yli Atlantin Yhdysvaltoihin. Ruotsalaissyntyinen prinsessa lapsineen ei siis päässyt Amerikan laivaan Ruotsista. Piti paeta Suomen kautta.
Taustalla kulkee karmea sotahistoria. Ruotsi pelkäsi Saksaa ja suostui 8.7.1940 saksalaisjoukkojen kauttakulkuun. Ruotsi suostui myös malminvientiin ja kävi näin taloudellista sotaa Saksan puolella. Suomi joutui 6.9.1940 myöntymään Neuvostoliiton vaatimaan puna-armeijan kauttakulkuun Neuvostoliitosta Hangon vuokra-alueelle. Näin sekä Ruotsi että Suomi olivat sekä faktisesti että juridisesti luopuneet puolueettomuudestaan. Ruotsi ensin Saksan suuntaan, Suomi sitten Neuvostoliiton suuntaan. Ruotsin tilanne oli kuitenkin joka suhteessa Suomea helpompi. Maamme oli silloin Talvisodan jäljiltä todella heikossa tilassa.
Jos Suomea painosti ensin Neuvostoliitto, niin painosti sitten sen sopimuskumppani Saksakin. Elokuussa 1940 Saksa vaati Suomen välttämättä tarvitsemia sotatarviketoimituksia vastaan joukoilleen kauttakulkua Pohjalahden satamien kautta Pohjois-Norjaan. Sotilaallistekninen kauttakulkusopimus tehtiin 12.9.1940 ja ulkoministeriöitten virallinen sopimus 22.9.1940. Kieltäytyminen olisi johtanut Saksan ja Neuvostoliiton sotatoimiin myös Suomen valtioalueella. Niin kävi Baltian maille ja niitten sotamenetykset, ja myös myöhempi kohtalo, olivat aivan olennaisesti traagisempia, kuin oman sotansa taistelleen Suomen.
Pertti Huhtanen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.