Mielipide: Onnellisen kansan totuuden hetket
Mielipide: Ihmiset ovat kauhuissaan leikkureista ja ALV:n korotuksesta
Perinteet kunniassa Kansallisena veteraanipäivänä
Kymenlaakson kauppakamari: Väylämaksun palauttaminen on kilpailukykyä heikentävä päätös
Mielipide: Muutama numerotieto mietittäväksi Ratamopäätöksestä
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Mielipide: Historia kulttuurin voimatekijänä
Olavi Heinon Kukouri-näyttely Vellamossa avaa tuon erikoisen ympyrälinnoituksen kautta hienon näkökulman mahtavaan Ruotsinsalmen merilinnoitukseen. Katse kääntyy myös tulevaan. Voisiko Olavi Heinon ja Mikko Rankin erilaiset lähestymistavat koota yhteiseen kulttuuriprojektiin? Kyse on Kotkan mittavasta, mutta suurelta osin heikosti tunnetusta ja vielä heikommin tunnustetusta historiasta. Kyse on myös imagosta ja vetovoimasta.
Moni kaupunki suorastaan ratsastaa historiamarkkinoinnilla Kotkaa paljon heikommilla eväillä. Kotkan kohdalla tämä olisi uutta ja upeaa. Fort Slava ja moni muu linnake tulisi restauroida tai ainakin saattaa nykyistä olennaisesti näyttävämpään kuntoon. Nykyteknologia mahdollistaa vaikka uljaan facsimile-kuoren tulostamisen Kukouri-raunion suojaksi. Monitoimirakennelmaan voisi asentaa saluuttitykkejä tervehtimään saapuvia risteilyaluksia.
Oppikirjat esittävät lähes yksioikoisesti, että Venäjän ja Ruotsin rajan siirryttyä vuonna 1809 Pohjanlahdelle Katariina Suuren mahtava Kukourista Olavinlinnaan ulottuva linnoitusjärjestelmä menetti merkityksensä. Seuraavaksi todetaan, että englantilainen laivasto tuli ja tuhosi sekä Ruotsinsalmen merilinnoituksen että linnoituskaupungin. Siis linnoitus menetti merkityksensä ja sitten se noin vain tuhottiin!
Pääkohde sekä puolustajalle että hyökkääjälle oli tietenkin Pietari. Linnoitusjärjestelmä ei enää edustanut eturintamaa, mutta sotalaivat voivat maavoimia helpommin tunkeutua syvällekin vastustajan puolustamattomille tai heikosti puolustetuille alueille. Niin kävi Suomenlahdella ja myös Pohjanlahdella 1854–56 siinä kauhiassa Oolannin sodassa. Ja meiltä meni maailmanluokan ulkomuseo.
Vellamon Ruotsinsalmi-näyttely tarjoaa vaikuttavan kuvauksen linnoituskaupungin tuhosta. Tuho kertoo puolustamattomuuden turmiollisuudesta. Jos merilinnoitus olisi pidetty kehityksen tasalla, eivät englantilaiset yksinkertaisesti olisi tuoneet laivojaan linnoituksen upotettaviksi. Eikä Ruotsinsalmen meritaisteluja 1789 ja 1790 olisi käyty ollenkaan, jos keisarinna Elisabet olisi jo Hattujen sodan jälkeen 1740-luvulla rakennuttanut vastaavan linnoituksen.
Pertti Huhtanen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.