Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Turvallisuustapahtuman teemana päihteet – Nuorten päihteidenkäyttö näkyy Kotkassa huolestuttavalla tavalla
Vuoden Toimivaksi partiojohtajaksi valittiin kouvolalainen Monica Åhman
3G:n alasajo alkaa Nastolasta, Iitistä ja Kuusankoskelta
Mielipide: Koulutuksen ja ammattien sukupuolittuneisuuden purku on mahdollista vain, jos muutamme omaa toimintaamme
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Miten olla toistemme avuksi?
Syrjäytymisen arvioidaan olevan yhteiskuntamme suurin yksittäinen turvallisuusriski. Yksinäisyyden ja merkityksettömyyden tunteet ovat eri asteisina jo lähes kansantauti. Ylisukupolvisuudessa päihde- ja mielenterveysongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Korona-aikana iloa on tuskin kenelläkään ollut liikaa. Luottamus tulevaisuuteen on kollektiivisesti koetuksella.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa kuntien, järjestöjen, hyvinvointialueiden ja valtion yhteinen tehtävä. Hyvinvointialueet koordinoivat yhteistyötä. Toivoa sopii, että tuleva aluevaltuusto on monialainen, yhteen hiileen puhaltava ja koko maakuntaa laaja-alaisesti ajatteleva joukko. Sellainen, joka oikeasti haluaa löytää yhteisiä ratkaisuja. Ehkäisevä toiminta tulee nähdä investointina, joka vähentää tulevaisuuden sairastavuutta ja sosiaalisia ongelmia. Osallisuuden näkökulma on yhtä tärkeää kuin terveys ja hyvinvointi.
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia. Ilmiö on laaja toiminnan, kouluttamisen, kehittämisen ja tutkimuksen muodostama kokonaisuus. Kulttuurihyvinvoinnin toteuttamisessa korostuu taide- ja kulttuuritoimijoiden ammattimainen ja pitkäjänteinen yhteistyö muiden toimialojen kanssa. Kymenlaaksossa kulttuurihyvinvoinnin käsitettä on ajateltu laajasti. Ei vain taide-, kulttuuri- ja luova toiminta, vaan lisäksi käsitteen alle ajateltu luontosuhde, liikkuminen ja leikillisyys.
Kulttuurihyvinvoinnin toimenpiteet edistävät yhteisöllisyyttä, ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, tuovat mielekkyyttä elämään tukien mielenterveyttä, ylläpitäen aktiivisuutta ja toimintakykyä. Kulttuurihyvinvointia voidaan hyödyntää sekä ennaltaehkäisytyössä että hoidossa ja kuntoutuksessa. Voimme jokainen olla kulttuurihyvinvoinnin osallisia, tekijöitä tai kokijoita. Arki, harrastukset, kokemukset, yhteisöllisyys, yhteistyö tai terapia. Eri elämänvaiheissa kulttuurihyvinvoinnilla on eri tavoin hyvinvointivaikutuksia.
Kymenlaaksossa on viimeisten vuosien aikana tehty hienoa tulevaisuutta rakentavaa monialaista yhteistyötä, jossa kulttuurihyvinvointi on jo tiukasti mukana. Keväällä 2017 käynnistettiin Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista –verkosto (KyHy), joka on valtakunnallisen kulttuurihyvinvoinnin yhteyspiste Taikusydämen alueverkosto. 2020 aloitti Xamkilla Kulttuurihyvinvoinnin monialainen Yamk koulutuslinja. Samana vuonna Kymenlaakson alueelliseen hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan liitettiin täydentävänä asiakirjana Kymenlaakson kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Uunituore on myös Kymenlaakson alueellinen ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma, jota tukee oma ikääntyneen väestön kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Lisäksi asian tiimoilta on toteutunut useita monialaisia hankkeita eri kohderyhmille.
Koulutettujen kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisten mukanaolo tulevan hyvinvointialueen eri palveluissa tuo kokonaisvaltaista hyötyä asiakkaille ja henkilöstölle. Kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisten hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa synnyttää uudenlaista toimintakulttuuria, mikä puolestaan lisää sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvointia. Parhaimmillaan asiakkaiden elämänlaatu paranee, hoitohenkilökunta jaksaa paremmin ja omaisten huoli kevenee. Parhaimmillaan kulttuurihyvinvointi liittää yhteen monenlaiset hyvinvoinnin lisäämisen parissa työskentelevät tahot ja ammattialat.
Ja kun sosiaali-, terveys- ja kulttuurihyvinvointityö toimii yhtälönä, se säästää myös rahaa.
Aluevaaliehdokkaat
Piia Kleimola (vas.)
projektipäällikkö, Kouvola,
Hanna Pikka (vihr.)
järjestötyöntekijä, Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.