Suomen merimuseo Kotkassa esittelee meren inspiroimaa huippumuotia ja klassikoita vuosikymmenien varrelta
Mielipide: Onnellisen kansan totuuden hetket
Mielipide: Ihmiset ovat kauhuissaan leikkureista ja ALV:n korotuksesta
Perinteet kunniassa Kansallisena veteraanipäivänä
Kymenlaakson kauppakamari: Väylämaksun palauttaminen on kilpailukykyä heikentävä päätös
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Mielipide: Ukrainan sota olisi voitu välttää
Suomen talvisodalle ja Ukrainan sodalle löytyy ainakin yksi yhteinen nimittäjä: rajanaapurimme kokema turvallisuusuhka.
Ennen talvisotaa Stalin yritti neuvotella Suomen valtiollisen johdon kanssa maiden välisen rajan siirtämisestä kauemmaksi Leningradista. Huolta herätti se, että raja kulki tykkitulen kantaman päässä miljoonakaupungista. Vastavuoroisesti Suomi olisi saanut laajoja alueita Repolasta ja Porajärveltä. Jopa Mannerheim kannatti ehdotusta, mutta ulkoministeri Eljas Erkko ei. Viikkoja kestäneet neuvottelut katkesivat suomalaisten kyvyttömyyteen ymmärtää kokonaistilannetta. Sen seurauksena Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja siirsi väkipakolla rajan kauemmaksi.
Suomi menetti kymmenesosan maa-alastaan ja neljänneksi suurimman kaupunkinsa Viipurin. Kaatuneita 26 tuhatta ja haavoittuneita 44 tuhatta. Voidaan kysyä, olisiko Neuvostoliiton kokemaan turvallisuusuhkaan pitänyt suhtautua vakavammin? Sovinto olisi saattanut ehkäistä myös jatkosodan ja vieläkin raskaammat tappiot maallemme.
Joulukuussa 2021 Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti neuvotella Naton ja USA:n kanssa, jotta Nato ei laajentuisi Ukrainaan. Taustalla oli Venäjän huoli omasta turvallisuudestaan. Nato oli tuonut ohjuksiaan Venäjän lähialueille Eurooppaan jo vuosien ajan ja vuonna 2008 päättänyt laajentua Georgiaan ja Ukrainaan.
Ukrainan sota olisi voitu välttää jatkamalla neuvotteluja Minsk 2 -sopimuksen pohjalta, mutta Nato ei perääntynyt tuumaakaan. Tästä syystä, ja muistaen Naton serbeihin kohdistaman laittoman hyökkäyssodan Jugoslaviassa 1999, Putinille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin aloittaa sotatoimet Ukrainassa. Tehdä se, minkä Stalin oli tehnyt Suomelle marraskuussa 1939.
Vuosi sitten presidentti Sauli Niinistö totesi, että jokaisella valtiolla on oikeus liittyä Natoon. Tämä on totta. Mutta yhtä totta on, että vastaavasti jokaisella valtiolla on oikeus ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin taatakseen oman turvallisuutensa. Malliesimerkkinä USA, joka oli valmis sytyttämään kolmannen maailmansodan Kuuban ohjuskriisin vuoksi.
Monet sotilasasiantuntijat Yhdysvalloissa käyttävät Ukrainan sodasta termiä ”Proxy War”, epäsuora sodankäynti. Heidän mielestään USA, Nato ja EU käyvät sotaa Venäjää vastaan Ukrainan maaperällä. USA:n ja Naton laajentumishalujen vuoksi Ukrainan kansa pantiin teuraaksi ja Euroopan maat laitettiin kärsimään vilua ja nälkää näiden kauheuksien taakankantajina.
Veteraanidiplomaatti Henry Kissingerin mukaan Ukrainan sotaan löytyy pian neuvotteluratkaisu. Käytännössä tämä tarkoittanee Itä-Ukrainan ja Krimin niemimaan jäämistä Venäjän pysyvään hallintaan sekä Naton vetäytymistä Ukrainan maaperältä.
Ukrainalle lopputulos olisi samanlaista myrkkyä kuin talvisota oli Suomelle. Ja vain siksi, että vuoden 2022 alussa läntisillä päättäjillä oli yhtä vähän ymmärrystä kuin suomalaisilla poliitikoilla 1939.
Jukka Poikolainen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.