Mielipide: Kouvolan päivystyksen säilyminen hallituspuolueiden tahdon varassa
Karhulan hammashoitolan remontti valmistuu
Haminan ja Virolahden kuntaliitos otti askeleen taaksepäin
Kimmo Rahkamo Haminan Energian toimitusjohtajaksi
Mielipide: ”Vahvoista välittävä Suomi”
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Sirkku Mantere teki gradunsa Helsingin yliopiston Humanistiselle tiedekunnalle.
Veli-Pekka Kelloniemi
”Sävellys valmistui vain päivää ennen konserttia”
Sirkku Mantere on tutkinut Kotkan työväenyhdistyksen soittokunnan toimintaa.
Veli-Pekka Kelloniemi
Arvo Vehviläisen Kaupunki meren rannalla on ensimmäinen Kotkan Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen soittokunnan tilaama teos.
– Kyseessä on vuonna 1950 orkesterin 50-vuotisjuhliin tilattu yksiosainen teos, jota on soitettu myöhemminkin soittokunnan konserteissa, kertoo kotkalainen viulisti ja musiikinopettaja Sirkku Mantere.
Mantere on tutkinut työväenyhdistyksen soittokunnan historiaa ja sen aikana tilattuja sävellystöitä vastikään tarkastetussa pro gradu -tutkielmassaan Helsingin yliopistossa. Soittokunta tilasi sävellyksiä kymmenen vuoden välein juhlakonserttejaan varten.
– Soittokunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Pertti Kilapan mukaan Arthur Fuhrmannin säveltämä Sarja puhallinorkesterille vuodelta 1980 on yksi pidetyimmistä tilaussävellyksistä. Sitäkin on soitettu myöhemmin konserteissa, kertoo Mantere.
Kyseessä on kolmiosainen teos.
– Olen kuullut siitä vain Marcia-osan, josta löytyy tallenne. Se on hauska. Modernissa teoksessa kuuluu Fuhrmannin käyttämän Ruotsinsalmi-hotellin alakerran yökerhon äänimaisema eli puhelimien pirinää, lasien kilinää ja jytkettä. Sävellys valmistui Kilapan mukaan vain päivää ennen konserttia, kertoo Kilappaa graduansa varten haastatellut Mantere.
Kolmas tilausteos, jota on soitettu mielellään myöhemminkin, on Pertti Pekkasen Juhlakuvia vuodelta 1990.
– Kyseessä on kolmiosainen teos, joka kestää noin vartin ja joka on oikein perinteistä, iloista soittokuntamusiikkia.
Mantereen itsensä mukaan viisi vuotta sitten toimintansa lopettaneen soittokunnan historian mielenkiintoisin tilausteos on viimeiseksi jäänyt Allan Nissilän Music for Eaglets vuodelta 2000.
– Se ei ole perinteistä soittokuntamateriaalia vaan vapaatonaalinen, modernistinen ja sävelkieleltään eksoottinen. Se on haastavaa soitettavaa, erityisesti lyömäsoittajille, joita on sävellyksessä paljon, kertoo Mantere.
Työväenyhdistyksen soittokunta ehti tilata historiansa aikana kuusi teosta.
– Olen hämmästynyt, että tällainen vapaaehtoistoimin toimiva taho on tehnyt tällaisen ison kulttuurityön. Uusien teosten tilaaminen kymmenvuotisjuhliin oli haastavaa paitsi taloudellisesti, myös orkesterin kannalta. On aina helpompaa soittaa vanhaa materiaalia kuin opetella uutta.
Mantereen mukaan useammin kuin vuosikymmenen välein teosten tilaaminen ei ehkä olisi ollut mahdollistakaan, koska se oli aina vuosien prosessi.
– Oli kerättävä rahoitus, valittava säveltäjä ja teos oli harjoiteltava esityskuntoon.
Muut soittokunnan tilaamat sävellykset ovat Ahti Karjalaisen Hakkaa päälle (1960) ja Tauno Marttisen Parnasso (1970).
Kaikkien teosten nuotit ovat tallella soittokunnan nuotistossa.
Soittokunnan 115-vuotisessa historiassa orkesterin koko kasvoi jatkuvasti alkaen torviseitsikosta ja päätyen 2000-luvun konserttien parhaimmillaan puoleen sataan soittajaan.
Soittokunnan nimi muuttui vuonna 2003 Puhallinorkesteri Kotkaksi, koska haluttiin soittokunnalle puolueeton nimi.
– Vaikka soittokunnan toiminta, surullista kyllä, lakkasi, puhallinorkesterimusiikki ei ole mielestäni kadonnut Kotkasta mihinkään. Moni soittaja siirtyi Karhulan Läntiseen soittokuntaan, joka toimii edelleen. Lisäksi musiikkiopistossa tehdään tärkeää työtä puhallinorkesterimusiikin hyväksi.
Mantereen mukaan moni on ihmetellyt, miksi viulisti lähti tutkimaan harrastelijasoittokuntaa.
– Minua kiinnosti alun perin ylipäänsä Kotkan musiikkielämän historia ja se tuntui aina johtavan torvisoitantaan ja sitä kautta työväenyhdistyksen soittokunnan toimintaan.
Lisäksi työläismusiikkiperinne on ollut aina lähellä Mantereen sydäntä.
– Oma sukuni on ollut aina sahoilla ja tehtaissa töissä Tampereen suunnalla, missä pappani Matti Suominen soitti saksofonia tanssiorkesterissa. Kotka on samanlainen työläiskaupunki.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.