Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Turvallisuustapahtuman teemana päihteet – Nuorten päihteidenkäyttö näkyy Kotkassa huolestuttavalla tavalla
Vuoden Toimivaksi partiojohtajaksi valittiin kouvolalainen Monica Åhman
3G:n alasajo alkaa Nastolasta, Iitistä ja Kuusankoskelta
Mielipide: Koulutuksen ja ammattien sukupuolittuneisuuden purku on mahdollista vain, jos muutamme omaa toimintaamme
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Sirpa Paatero ja Krista Kiuru vierailivat Kotkan Höyrypanimolla.
Kuva: Veli-Pekka Kelloniemi
Sote-maakunnat saavat sanoa kuntien tekemät ulkoistukset irti
Paatero ja Kiuru kertoivat lausuntokierroksella olevasta hallituksen sote-uudistuksesta paikallisille päättäjille Kotkan Höyrypanimolla.
Veli-Pekka Kelloniemi
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ja kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) kävivät kertomassa parhaillaan lausuntokierroksella olevista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen muutosten sisällöstä eli tulevasta sote-uudistuksesta paikallisille päättäjille Kotkan Höyrypanimolla.
Uudistuksen punainen lanka on Kiurun mukaan – mikäpä muukaan kuin – kustannusten kasvun hillitseminen. Edelliseen hallitukseen verrattuna tällä kertaa ei kuitenkaan esitetä laskelmia miljardien kustannusleikkurista.
Sote-kustannuksissa koetetaan säästää siirtämällä palvelut kuntia isommille harteille eli valtakunnan tasolla 21:lle sote-maakunnalle sekä Helsingille ja HUS:ille. Erityisvastuutehtäviä hoitaa viisi yliopistolliseen sairaalaan nojaavaa yhteistyöaluetta.
Ainakin alussa sote-maakuntien rahoitus hoidetaan valtion kassasta ja asiakasmaksuilla, sillä ministeri Kiurun mukaan maakuntien verotusoikeutta ei ole haluttu liittää sote-pakettiin, ettei sen toteutuminen venyisi lakikiemuroiden vuoksi. Maakuntien verotusoikeus kulkee parlamentaarista polkua sitten omaan tahtiinsa.
Hallituksen sote-paketissa on kohtia, jotka herättivät tilaisuudessa keskustelua. Esimerkiksi Kiurun mukaan kuntien tekemiä "isompien kokonaisuuksien" ulkoistamissopimuksia voidaan mitätöidä kahden vuoden siirtymäajalla. Tätä ei sanottu ääneen, mutta esimerkiksi jos jokin Kymenlaakson kunta on ulkoistanut vaikkapa terveysasemansa, voi tämä kohta tuntua vihlaisuna rinnassa. Kiuru lupasi kuitenkin, että uudistuksen tavoitteena on pitää lähipalveluistakin huolta. Edellisen hallituksen valinnanvapaus on kuitenkin pudotettu sote-paketista pois ja palveluiden järjestäjä ja tuottaja ovat lähtökohtaisesti sama toimija. Apupalveluita voidaan sitten ulkoistaa.
Sote-maakuntien itsenäisyydellä on tiukat taloudelliset raamit. Kiurun mukaan valtiolla on tahto varmistaa, että kustannukset pysyvät kurissa.
– Valtiolla on rahoittajana valta puuttua maakunnan päätöksiin, Kiuru totesi.
Paateron mukaan valtio tulee seuraamaan muun muassa, millä hinnalla mikäkin maakunta tuottaa palveluita.
– Palveluverkkoa ja -pisteitä ei valtio kuitenkaan päätä, Paatero lupasi.
Tähän liittyen ministerien suuntaan esitettiin Kymenlaaksosta toive Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niirasen ja Kymsoten hallituksen puheenjohtaja Seppo Rintamon suulla, että valtio huomioisi kaksinapaisen maakunnan rahoituksessa sen, että palveluita on järjestettävä osin päällekkäin niin Kotkan seudulle kuin Kouvolaankin eikä vain toiseen päähän.
Huolta tilaisuudessa herätti myös, kuinka käy kuntien sote-kiinteistöille, kuinka uudelle työnantajalle maakuntaan siirtyvien henkilöiden palkkojen harmonisoiminen hoidetaan, kun tiedetään riski kustannusten noususta, ja kuinka käy sairaanhoitopiirin taseen mahdollisille alijäämille.
Paateron mukaan uudessa mallissa sote-kiinteistöt jäävät maakuntien – ei kuten aiemman hallituksen esityksessä valtion yhtiön – vastuulle. Maakunnat voivat toki perustaa yhteisen yhtiön toistensa tai vaikka kuntien kanssa. Kuntien tyhjiksi jääville kiinteistöille on luvassa aiempaa reilumpi kompensaatiomenettely.
Paateron mukaan palkkojen harmonisointiin ei ole haluttu lakiteitse puuttua, vaan se on uusien toimijoiden sopimusasia. Valtio voi tulla kuitenkin vastaan muutoskustannuksissa, jos palkat nousevat.
Kiurun mukaan uudet maakunnat aloittavat puhtain tasein eli sairaanhoitopiirien mahdollisia alijäämiä ei niihin voi siirtää. Sairaanhoitopiirien omistajakuntien on siis hoidettava tase kuntoon.
Sote-lait on tarkoitus käsitellä eduskunnassa tämän vuoden joulukuussa. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää alkuvuonna 2022 ja maakuntien on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1. vuonna 2023.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.