Makujen polku kerää kouvolalaisia ruoantuottajia yhteen
Pääsiäisajan musiikkia Haminan Marian kirkossa ja Kymin kirkossa
Mielipide: Palestiinalaisen naisen kohtu – palestiinalaisten ainoa lohtu
Kymmenen vuotta kamarimusiikkia kaakossa – Juhlavuonna kuullaan pienoisooppera
Merivoimat juhlii vuosipäiväänsä Kotkan Kantasatamassa
Kouvolan Gigantin myymälä sulkee ovensa
”Vyö ja henkselit vielä siihen päälle” – Puolen miljardin euron investointi odottaa ympäristöluvan lainvoimaisuutta
Kotkasta löytyy Kaakkois-Suomen paras K-Market
Muualta tullut äiti kaipaa ystävää
Sami Ristiniemi osti Restec Finland Oy:n
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Yhteinen taival alkoi kynsistä
Juoksulenkeillään Heikki Koso ohittaa usein entinen työpaikkansa eli Anjalankosken kaupungintalon.
Veli-Pekka Kelloniemi
Heikki Koso osti ensimmäiset lenkkarinsa vasta nelikymppisenä – Juossut 250 maratonia alle neljän tunnin
Veli-Pekka Kelloniemi
Jos tuntuu jo kolmikymppisenä siltä, että urheilut on urheiltu ja että on liian vanha aloittamaan kuntoharrastusta, kannattaa lukea tämä artikkeli. Kouvolalainen Heikki Koso, 71, on tuttu näky juoksukilpailuissa. Hän juoksee useita maratoneja kesässä ja nykyisin noin 2 500 kilometriä vuodessa.
Enimmillään kilometrejä on aikoinaan kertynyt vuodessa 3 640 eli matemaattisesti jaettuna kymppi suunnilleen vuoden jokaiselle päivälle. Yksillä lenkkareilla ei vuotta pärjää.
– Ohjelmaan ovat vakiintuneet tietyt maratonkisat, jotka ovat järjellisen automatkan päässä Kymenlaaksosta tai joihin pääsee sopivasti julkisilla kulkuneuvoilla. Vakio-ohjelmaan on kuulunut myös Tukholma, jossa juoksin ensimmäisen maratonini vuonna 1992, Koso kertoo.
Kaupunginlakimiehenä työuransa tehneen Koson ”määräsi” alun perin harjoittelemaan silloisen Anjalankosken kaupungin kaupunginjohtajaksi 1990 luvun alussa tullut Eero Mattila, joka myös juoksijana keräsi joukkuetta Suomi juoksee -tapahtumaan.
– Harjoittelun alkaessa vähän yli nelikymppisenä ostin ensimmäiset juoksulenkkarini. En kehdannut ostaa niitä oman paikkakunnan liikkeestä.
Koso kertoo aluksi pitäneensä lenkillä käymistä vähän nolona ja hävettävänä asiana.
– Se tuntui minulle jotenkin sopimattomalta, ja jos lenkillä joku tuli vastaan, saatoin vaihtaa juoksun kävelyksi.
Ensimmäiset lenkit eivät olleet helppoja eli mikään luontainen juoksija mies ei ollut.
–Vajaat puolitoista vuotta harjoittelun aloittamisesta juoksin ensimmäisen maratonini Tukholmassa. Juoksu sujui siedettävästi, mutta laivaterminaalissa vintti sitten pimeni. Onneksi paikalla olivat huoltojoukot, jotka minut heräteltyään taluttivat minut laivaan. Epäilen ensikertalaisena nauttineeni liian vähän nestettä juoksun aikana.
Edes tuo kokemus ei saanut miestä ripustamaan lenkkareita naulaan, vaan sen jälkeen maratoneja on kertynyt noin 250, jotka kaikki on juostu alle neljän tunnin.
– Ennätykseni 2.54 ja risat juoksin 55-vuotiaana. Kaikkiaan kolmen tunnin alituksia on viitisentoista. Merkittävimpänä saavutuksena pidän silti 60-vuotiaiden sarjan voittoa Tukholmassa. Juoksijoita tässä sarjassa oli silloin noin 450. Ilmeisesti oikeita juoksijoita ei sillä kertaa sattunut olemaan mukana, naurahtaa Koso.
Nykyistä juoksuvauhtia kuvaa luku 48. Parhaimmillaan tänä vuonna kymppi on mennyt 48 minuutissa, puolimaraton ajassa 1.48. ja kokonainen 3.48.
Tavoitteellisesta harrastamisesta ja kilpailuhenkisyydestäänkin huolimatta Koso ei juokse missään seurassa eikä ole juossut SM-ikäsarjakisoissa.
– On minua kyseltykin, mutta SM-kisoista tulisi turhia paineita.
Koson tavoitteena on ollut lähinnä seurata oman tuloksensa kehittymistä.
– En stressaannu minua parempien juoksijoiden tuloksista, mutta vertailen toki muiden samantasoisten kaverien tuloksia. Se on ihmeellistä, että vaikka juoksee ikäsarjassa, vertaa aikojaan aina aiempien vuosien parempiin aikoihin, joita ei enää tässä iässä tietenkään saavuta.
Nuoreksi mieleltään itsensä kokevalle Kosolle ikä on vain numero, mutta joskus siitäkin tulee palautetta.
– Joutsenossa oli muutama vuosi sitten juoksureitin varrella leikkimässä pieniä lapsia. Yksi heistä osoitti minua sormellaan ja hämmästeli kaverilleen: ”kato, vanha ukko juoksee”, naurahtaa Koso.
Stressittömyys kuvaa ehkä muutenkin hyvin Koson juoksuharrastusta. Hän ei esimerkiksi käytä omistamaansa urheilukelloa kisasuorituksen aikana.
– Katson siitä vain, että ehdin ajoissa lähtöviivalle. Kisan aikana juoksen vain tuntemusten mukaan. Harjoituslenkillä juoksukellon matkaa mittaava GPS on sinänsä kätevä. Se vapauttaa kilometrifriikin juoksemaan muuallakin kuin aiemmin mitatuilla vakioreitillä. Voi vaikka juosta kotikorttelissa ympyrää – kunnes joku korjaa hoitoon.
Juoksusta löytyy tietoa valtava määrä. Tässä pari tärppiä.
– Maratonilla kannattaa ottaa lyhyitä askelia ja pitää askel matalana. Kaupunkilegendan mukaan maratoonareita on käytetty mittaamaan uuden asfalttipäällysteen tasaisuutta.
Harjoittelussa on hyvä pitää välipäiviä. Koso yhdistää harjoitteluun myös hyötyliikunnan.
– Saatan käydä esimerkiksi kaupassa tai kirjastossa juosten.
Harjoittelussa on tärkeää myös terveellinen ruokavalio.
– Terveellistä ruokavaliota ei voi kokonaan korvata esimerkiksi liikunnan määrää lisäämällä eli laihdutusmenetelmäksi juoksu yksinään ei sovellu. Itse uskon syöväni yleisesti ottaen melko terveellisesti. Tässäkään asiassa en ole täydellinen, sillä makean nälkään jääkaapissa on aina varattuna jonkinlaista pullaa.
Koso vakuuttaa, että juoksemisen aloittamiselle ei ikä ole monellekaan esteenä.
– Esimerkiksi Tampereelta oleva, minun ikäiseni ja nyt ikäluokkansa paras juoksija, Urpo Naumanen, aloitti juoksemisen noin 60-vuotiaana ja on juossut tänä vuonna maratonin alle 3.30.
Koson mukaan juoksuharrastuksen aloittaminen voi olla vaikeaa, mutta kun juoksemiseen tottuu, tulee ”vieroitusoireita”, jos ei lähde tien päälle säännöllisesti.
– Alussa tärkeintä on aloittaa harrastus maltillisesti.
Sippolassa syntynyt, nykyisin Keltakankaalla asuva mies uskoo juoksevansa vielä jonkin aikaa, jos paikat kestävät.
– Kaikenlaista remppaa on ollut ja kaikki muut paikat on tutkittu paitsi pää.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.