Veli-Pek­ka Kel­lo­nie­mi

Koi­ran kyn­sien leik­kaa­mi­nen voi ol­la kons­ti­kas­ta. Vaik­ka koi­raa oli­si pen­nus­ta pi­tä­en ko­e­tet­tu to­tut­taa leik­kuu­o­pe­raa­ti­oon, ai­na sii­tä ei muo­dos­tu help­poa ru­tii­ni­toi­men­pi­det­tä. Am­mat­ti­lai­sen puo­leen kään­ty­mis­tä ei tar­vit­se no­los­tel­la.

– Jot­kut ko­ke­vat koi­ran omis­ta­ji­na ”epä­on­nis­tu­mi­se­na” sen, et­tei kyn­sien leik­kaa­mi­nen on­nis­tu ko­to­na. Ei se niin ole. Mi­nul­la on it­sel­lä kol­me sa­man­ro­tuis­ta koi­raa, jois­ta kah­den kyn­net on help­po lei­ka­ta mut­ta yh­den vai­kea, to­te­aa Kou­vo­lan Mus­tin ja Mir­rin myy­jä ja trim­maa­ja Maik­ki Vir­ta­la, joka on lei­kan­nut koi­rien kyn­siä lii­kees­sä noin kuu­den vuo­den ajan.

Liik­kees­sä koi­rat lai­te­taan de­sin­fi­oi­dun pöy­dän pääl­le sei­so­maan.

– Kyn­net lei­ka­taan sei­saal­taan. Mi­kä­li koi­raa ei ole ko­to­na kyl­ki­a­sen­toon to­tu­tet­tu, ei se ole sil­le mu­ka­vin vaih­to­eh­to vie­raas­sa pai­kas­sa, vie­raan ih­mi­sen te­ke­mä­nä, sa­noo Vir­ta­la.

Jos on epäi­ly, et­tä koi­ra saat­taa pur­ra, käy­te­tään kuo­no­kop­paa.

– Jos koi­raa pe­lot­taa kyn­sien­leik­kaus, mut­ta se suh­tau­tuu hi­on­taan mut­kat­to­mam­min, voi­daan kyn­net leik­kaa­mi­sen si­jaan hioa. Mi­kä­li hi­on­ta­kaan ei luon­nis­tu, oh­ja­taan meil­lä koi­ra ha­ke­maan li­sä­vink­ke­jä eläin­ten­kou­lut­ta­jal­ta en­nem­min kuin et­tä leik­kai­sim­me kyn­net vä­ki­sin.

Kyn­net pait­si lei­ka­taan, myös muo­toil­laan niin et­tä te­rä­vät kul­mat ote­taan pois.

Vir­ta­lan mu­kaan koi­rat on vie­ras­ko­rei­ta.

– Sik­si yleen­sä omis­ta­ja ei ole mu­ka­na huo­nees­sa, jos­sa kyn­net lei­ka­taan. Moni häm­mäs­tyy, kun hei­dän koi­ran­sa ei kiu­kut­te­le­kaan tääl­lä.

Koi­rat ais­ti­vat myös, et­tä ko­ke­nut leik­kaa­ja tie­tä mitä te­kee.

– On sel­lai­nen te­ke­mi­sen mu­ka­na tul­lut var­muus. Tun­nis­tan myös esi­mer­kik­si, jos koi­ra on vaik­ka­pa her­käs­ti ku­ti­a­va var­pai­den vä­lis­tä.

Vir­ta­lan koko uran ai­ka­na on tul­lut vas­taan vain kak­si niin vi­hais­ta koi­raa, et­tei kyn­siä saa­nut lei­ka­tuk­si.

– Koi­rat voi­vat ko­kea leik­kaa­mi­sen hie­man epä­miel­lyt­tä­väk­si, mut­ta ovat har­voin to­del­la vi­hai­sia. Kyn­sien­leik­kuus­ta on yleen­sä mel­ko help­poa opet­taa koi­ral­le en­tis­tä mu­ka­vam­pi toi­men­pi­de.

Kynsien leikkaamisessa tulee joskus leikkaajalle raapimisjälkiä. - Mutta minua ei ole koskaan varsinaisesti purtu. Jotkut koirat ovat joskus vähän nipistäneet tyyliin, että hei, hampaat löytyvät, Virtala naurahtaa.

Veli-Pekka Kelloniemi

Vir­ta­lan mu­kaan suu­rin osa liik­keen asi­ak­kais­ta on pie­niä koi­ria.

– Pie­net koi­rat toi­si­naan vaa­ti­vat kyn­nen­leik­kaa­jal­ta kek­se­li­äi­syyt­tä hy­vän kyn­sien­leik­kuu­ot­teen löy­tä­mi­ses­sä.

Kyn­sien vä­reis­tä mus­tia pi­de­tään ko­to­na vai­keim­pi­na, kos­ka niis­tä ei näe niin hel­pos­ti, mi­hin as­ti kyn­nen si­säl­lä ole­va ydin jat­kuu.

– Kyn­nen ly­hy­ek­si leik­kaa­mi­nen ja pie­ni ve­ren­vuo­to ei ole koi­ral­le vält­tä­mät­tä niin dra­maat­ti­nen asia, kuin omis­ta­ja saat­taa aja­tel­la. Kaik­ki koi­rat ei­vät edes huo­maa täl­lais­ta. Toki tämä on yk­si­löl­li­nen asia.

Haas­ta­vim­mat kyn­net ovat etu­tas­su­jen peu­ka­lot eli kan­nus­kyn­net.

– Koi­rat ei­vät yleen­sä pidä nii­den kos­ket­ta­mi­ses­ta, ne ovat kip­pa­rat ja joil­la­kin ro­duil­la ne roik­ku­vat vain ihos­sa kiin­ni.

Vir­ta­lan mu­kaan jot­kut uu­det koi­ran omis­ta­jat tu­le­vat liik­kee­seen pen­tun­sa kans­sa opet­te­le­maan kyn­sien leik­kaa­mis­ta.

– Opas­tan mie­lel­lä­ni. Sa­mal­la koi­ra tot­tuu vie­raan ih­mi­sen kä­sit­te­lyyn.

Jot­kut koi­ra­no­mis­ta­jat ei­vät vain yk­sin­ker­tai­ses­ti pidä kyn­sien leik­kuus­ta ja ul­kois­ta­vat sen mie­leel­lään liik­keel­le.

– Tän­ne on ma­ta­lam­pi kyn­nys tul­la kuin elän­lää­kä­ril­le. Joil­la­kin leik­kuu on­nis­tuu muu­ta­man ker­ran tääl­lä käyn­nin jäl­keen ko­to­na­kin.

Vir­ta­lan mu­kaan, jos koi­ran kyn­net jät­tää leik­kaa­mat­ta, voi koi­ral­le tul­la tas­sui­hin vir­he­a­sen­to.

– Eri ro­duil­la kyn­net kas­va­vat hie­man eri lail­la.