Mielipide: Onnellisen kansan totuuden hetket
Mielipide: Ihmiset ovat kauhuissaan leikkureista ja ALV:n korotuksesta
Perinteet kunniassa Kansallisena veteraanipäivänä
Kymenlaakson kauppakamari: Väylämaksun palauttaminen on kilpailukykyä heikentävä päätös
Mielipide: Muutama numerotieto mietittäväksi Ratamopäätöksestä
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Kuntakiinteistöjen ja tieverkoston korjausvelan lyhentämistä toivotaan kiirehdittävän
Toimitus
Rakennusteollisuus RT:n ja Infra Ry:n asintuntijoiden mukaan Kotkan ja Kouvolan seudun rakennuskannassa ja tieverkostossa on runsaasti korjausvelkaa, jota riittämätön kunnossapito ja peruskorjausinvestointien määrä lisäävät jatkuvasti.
Suurin paine ja velka kohdistuvat 1960-1980-luvuilla rakennettuihin kiinteistöihin sekä tieverkostoon.
Kunnallinen päätöksenteko saa jälleen kesäkuussa uusia hartioita, joita RT:n aluepäällikkö Jukka Lempiäinen ja Infra Ry:n Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Tuukka Liukko kehottavat huomioimaan seudun rakennuskannassa ja infrarakenteissa muhivan huomattavan korjausvelan.
– Esimerkiksi maanteiden päällystys- ja paikkaustyöt vähenevät tänä vuonna lähes 40 prosenttia viime vuodesta. Alueellisesti juustohöylä pyyhkii tasaisesti koko Suomessa, mutta infrasektorilla leikkaukset painottuvat hiljaisempiin tieosuuksiin eli lähinnä kanta- ja seututeihin, Tuukka Liukko kertoo.
Väyläviraston mukaan maanteitä pitäisi päällystää vuosittain 3 500–4 000 kilometriä, jotta tiestön kunto ei heikkenisi. Ensi kesänä päällystystöiden määrä jää noin 2 500 kilometriin.
Tieverkko on suurelta osin 1960-luvulta ja se kaipaa kunnon parantamisen lisäksi myös toiminnallista päivitystä, jotta se voisi vastata nykyisiin vaatimuksiin.
– Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa on yhteensä noin tuhat kilometriä huonokuntoisia teitä, joiden korjausvelka on eri arvioiden mukaan noin 70–80 miljoonaa euroa. Mikäli esimerkiksi Kymenlaakson tieverkoston korjaamiseen ryhdyttäisiin ensi vuoden aikana sillä aikataululla kuin teiden kunto aidosti edellyttäisi, olisi niiden korjaamisen työllisyysvaikutus keskimäärin 375 henkilötyövuotta ja aluetaloudellinen vaikutus noin 25 miljoonaa euroa vuodessa, Liukko laskee.
Rakennetun omaisuuden tila Roti on joka toinen vuosi tehtävä asiantuntija-arvio rakennetun omaisuuden tilasta. Helmikuussa julkaistussa Roti-raportissa arvioidaan, että rakennusten tämänhetkinen korjausvelka on jopa kymmenesosan koko rakennuskannan arvosta.
Lempiäinen sanoo, että korjausvelan määrästä ei ole olemassa tarkkaa alueellista tietoa. Fakta kuitenkin on, että Suomessa on 1,5 miljoonaa kiinteistöä, joissa on jotakin korjattavaa.
– Kymenlaakson osalta korjausvelan kumulatiivinen määrä on vuonna 2020 ollut arviolta 256 miljoonaa euroa ja perusparannustarve 466 miljoonaa euroa, kun vastaavasti perusparannusinvestointeja vuonna 2019 tehtiin vain 23,7 miljoonan euron edestä.
Lempiäisen mukaan kiinteistöjen perusparannustarpeen lasketaan alkavan siitä tilanteesta, kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 prosentin kuntoluokan. Perusparannustarpeen suuruus määräytyy puolestaan siitä, kuinka paljon rakennukseen tulisi investoida, jotta se saataisiin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan kiinteistön tasoiseen kuntoon.
Maakuntien tilakeskuksen raportin mukaan kuntien ja kuntakonsernien investoinnit asuinrakennusten korjausrakentamiseen vuonna 2018 lähes puolittui edellisiin vuosiin nähden.
– Mikäli esimerkiksi Kymenlaaksossa nostettaisiin vuotuisten korjaus- ja energiatehokkuusinvestointien määrää kolmella prosentilla nykyisestä investointitasosta, tarkoittaisi se noin 466 henkilötyövuotta sekä 7,28 miljoonan euron lisäystä alueen verokertymään. Tällaisia lukuja kuntapäättäjätkään eivät voi sivuuttaa ainakaan kovin kevein perustein, Lempiäinen toteaa.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.