Suomen merimuseo Kotkassa esittelee meren inspiroimaa huippumuotia ja klassikoita vuosikymmenien varrelta
Mielipide: Onnellisen kansan totuuden hetket
Mielipide: Ihmiset ovat kauhuissaan leikkureista ja ALV:n korotuksesta
Perinteet kunniassa Kansallisena veteraanipäivänä
Kymenlaakson kauppakamari: Väylämaksun palauttaminen on kilpailukykyä heikentävä päätös
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Struven ketju edustaa edelleen harvinaista esimerkkiä tieteen ja tekniikan alueella sekä erityisesti kymmenen maan yhteisestä Unesco-kohteesta.
Kymenlaaksossa on nyt toinenkin maailmanperintökohde
Elimäen Mustilassa on tänään keskiviikkona paljastettu Unescon maailmanperintökohteen Struven ketjun mittauspisteen muistolaatta ja opastaulu Rappukalliolle, jossa mittauspiste sijaitsi. Toisen Kymenlaakson maailmanperintökohteen laajempi huomioiminen ja säilyttäminen tuleville sukupolville on Kuusankosken Rotaryklubin ja Arboretum Mustilan yhteinen lähialueen historian vaalimisprojekti. Entuudestaan pohjoisessa Kymenlaaksossa sijaitsee maailmanperintökohde Verla.
Mustilan kallioilla on tehty historiaa ja uraa uurtavaa tutkimusta 1830-luvulla. Kalliolta löytyy kolo, josta tehtiin kolmiomittausta Strömforssiin, Korsmalmille, Porlammille ja Perheniemeen. Tämä paikka on osa Struven ketjua, kolmiomittausketjua, joka kulkee Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Kymmenen valtion läpi kulkeva astemittausketju on osoitus aikansa huippututkimuksesta, tieteestä ja maailmanhistoriasta, jota on tehty keskellä korpea 200 vuotta sitten.
Tähtitieteilijä Georg Wilhelm von Struve halusi selvittää maan kokoa ja muotoa: onko maapallo todellakin litistynyt navoiltaan. Tätä varten tarvittiin niin kolmiomittausta kuin tähtitieteellistä paikanmääritystäkin. Ja tietysti tukuttain rahaa Venäjän tsaarilta, koska koko ketjun määrittäminen kesti 40 vuotta. Alun perin mittausketju kulki kahden valtion eli Venäjän ja Ruotsi-Norjan läpi. Norja kuului 1800-luvulla Ruotsiin. Nykyisin Struven ketjun pisteitä on kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina.
Struven ketju on oikealta nimeltään venäläis-skandinaavinen astemittausketju. Siis kolmioista muodostettu mittajono, jolla on mitattu maan kokoa ja muotoa. Mittauspisteitä on Suomessa 116 ja niiden tarkkuus on ollut meillä niin hyvä, että näitä mittauspisteitä on voitu käyttää kartoituksen perustana vielä 1950-luvulla. Struven ketjun työt käynnistyivät Suomessa lähes 200 vuotta sitten. Struve itse hoiti neuvottelut, mutta varsinainen työ tehtiin kokonaan kotimaisin voimin. Suomi on pitkä maa, mikä kertoo mittauspisteiden määrän, 116 pistettä kaikkiaan 265 pisteestä.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.