Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Mielipide: Kok–PS-hallitus vastaa Kouvolan yöpäivystyksen kohtalosta
Pääesiintyjänä tuplatohtori Loviisasta
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Kymenlaakson Journalistit ry on palkinnut Seppo Knuuttilan Vuoden valottajana 2020. Knuuttila on työskennellyt Itämereen liittyvissä tutkimus- ja selvitystehtävissä vuodesta 1995.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Lihavoittoinen ravinto on iso vesistöjen kuormittaja
KAI-PEKKA VESALAINEN
Kymenlaakson Journalistit ry on palkinnut Vuoden valottajana 2020 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkijan Seppo Knuuttilan, jonka mukaan monet asiat vesiympäristöissä ovat menossa hyvään suuntaan.
Karhulalaislähtöisen Knuuttilan mukaan meriveden laadun positiivinen kehitys näkyy esimerkiksi silakoiden dioksiinipitoisuuksissa, joissa laskua on ollut 1970-luvulta 80 prosenttia. Silti työtä ja tekoja merellisen luonnon eteen tarvitaan edelleen.
– Vaikka elohopeapitoisuudet vesillä kautta linjan ovat hitaasti alenemassa, niin edelleen hauelle on elohopeasta johtuen sama syöntisuositus kuin rasvaisille lohikaloille ja silakalle dioksiinin takia.
– Raskaana oleville naisille hauen syömistä ei suositella lainkaan. Sisävesissä elohopea voi kertyä myös muihin isoihin petokaloihin, joita ei suositella syötäväksi alituisesti, huomauttaa erilaisissa Itämeren tilaan liittyvissä tehtävissä jo vuodesta 1995 työskennellyt erikoistutkija.
Knuuttila vakuuttaa, että yksilötasolla pystymme parhaiten vaikuttamaan vesiympäristön laatuun ruokavalion kautta.
– Keskimääräisen suomalaisen tuottamasta merta rehevöittävästä typestä ja fosforista, Itämeri-jalanjäljestä, 60 prosenttia aiheutuu ruokavaliosta, kun jätevesien osuus on noin neljännes.
– Kaikkein tehokkain tapa ravintojalanjälkesi pienentämiseen on lisätä kalan kulutusta. Jos vaihdat sian-, naudan- ja broilerinlihan kokonaan kestävästi pyydettyyn villikalaan, niin ravintojalanjälkesi voi olla jopa negatiivinen.
– Ainoastaan kalan pyytämisessä käytetyn moottoriveneen pakokaasut sisältävät vesistöä rehevöittävää typpeä, mutta se on aika marginaalista, kun jokaisen syödyn kalakilon myötä vedestä poistuu ravintoketjuun kertynyttä fosforia ja typpeä, huomioi Knuuttila.
Knuuttila kokee Suomenlahden akuuteimpien ympäristöuhkien liittyvän Pietarin lähialueen isojen lihantuotantolaitosten päästöihin sekä yleensä maatalouden ravinnekuormaan ja pidemmällä janalla ilmaston lämpenemiseen. Sen sijaan Pietarin jätevesien sekä Fosforit-lannoitetehtaan fosforikuormaa on suomalaisella tietämyksellä vähennetty molemmissa 2000 tonnilla vuodessa.
Kymenlaakson Journalistit ry valitsee Vuoden valottajaksi tiedottamisessa ansioituneen henkilön, joka ei ole ammatiltaan tiedottaja.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.