Junalla pääsee pian retkeilemään Repoveden kansallispuistoon
Valokuvia esillä monipuolisesti Kouvola-talolla
Matonpesupaikat on avattu Kouvolassa
Kouvolan kaupungin ja Kymsoten yhteinen tahtotila: Kymenlaaksossa tulee turvata vahvat päivystyspalvelut
Maakaasun tulo Venäjältä katkeaa lauantaina 21. toukokuuta kello 7
Juha Huhtala erotettiin Liike Nytistä
Kouvola haluaa osansa Iitin Kymiringin heinäkuisesta kisafiiliksestä
Roppakaupalla epäonnea mukana – Ranskassa sattunut onnettomuus poiki Juha Marttiselle kirjan verran tarinaa
Kotimaisen tekemisen historiaa tarjolla kansanoopperan muodossa
Liikenne Saimaan kanavasta siirtyi maanteille ja raiteille – Kanavakonkarin mielestä Venäjän ei kannata irtisanoa vuokrasopimusta, josta se saa rahaa, vaikka yhtään laivaa ei kulkisi
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-ASaimaan kanavalla on hiljaista.
Anu Kiljunen
Liikenne Saimaan kanavasta siirtyi maanteille ja raiteille – Kanavakonkarin mielestä Venäjän ei kannata irtisanoa vuokrasopimusta, josta se saa rahaa, vaikka yhtään laivaa ei kulkisi
Etelä-Karjalan liitto haluaa kanavaliikenteen vastapainoksi vauhdittaa kaksoisraiteen rakentamista Joutsenon ja Luumäen välille.
Terhi Kinnunen
Saimaan kanavalla on ollut hiljaista. Periaatteessa liikennekausi kanavalla alkoi 28. maaliskuuta, mutta toistaiseksi yksikään alus ei ole kanavalle uskaltautunut, koska sinne pitää mennä Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän aluevesien kautta.
– On useita seikkoja, jotka vaikuttavat. Yksi on se, että laivojen vakuutusmaksut sotaa käyvän maan alueella ovat niin korkeat, että varustajat eivät uskalla sinne mennä, Suomen vesitiet -yhdistyksen varapuheenjohtaja, logistiikan tohtori ja konsultti Pekka Koskinen sanoo.
Saimaan kanavan tavaraliikenteen huippuvuosi oli 2004, jolloin sen kautta kuljetettiin noin 2,4 miljoonaa tonnia tavaraa. Viime vuosina tavaramäärä on ollut noin 1,3 miljoonaa tonnia. Viime vuonna noin 40 prosenttia oli Venäjältä Suomeen tuotua raakapuuta.
Saimaan sisäinen tavaraliikenne on ollut vuosittain 600 000–700 000 tonnia, Koskinen toteaa.
– Osa niistä laivoista, jotka ovat ajaneet Saimaan sisällä, ovat olleet talviaikaan merellä liikenteessä. Nekään eivät taida uskaltaa mennä Saimaan kanavalle.
Yritykset ovat nyt siirtäneet kuljetuksiaan sekä raiteille että maanteille. Esimerkiksi Kemiran Joutsenon tehtaille tulee suolaa nyt Haminan satamasta rekoilla.
Liitto yrittää vauhdittaa kaksoisraiteen rakentamista
Raiteilla kuljetusmääriä rajoittavat sekä ratakapasiteetti että kaluston määrä. Parhaillaan on vireillä lakimuutos, joka sallisi kansainväliseen puutavaran rautatiekuljetukseen tarkoitettujen vaunujen tilapäisen käytön Suomen sisäisissä kuljetuksissa.
– Usealla suomalaisella yrityksellä on Venäjän puolella kalustoa, jota voitaisiin tuoda tänne, jos laki sen sallii, Etelä-Karjalan liiton liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen sanoo.
Liitto ajaa myös kaksoisraiteen rakentamista Luumäen ja Joutsenon välille sekä Lauritsalan ratapihan kehittämistä, jotta turvataan metsäteollisuuden kuljetustarpeet. Nyt kaksoisraidetta rakennetaan Joutsenosta Imatralle.
Kaksoisraide Luumäeltä Joutsenoon on Väyläviraston investointiohjelmassa, mutta hankkeen rahoituksesta päättää eduskunta.
– Raidekapasiteettia on löydyttävä Kaukaan, Joutsenon ja Kaukopään tehtaiden tarpeisiin korvaamaan vesikuljetuksia, Tynkkynen toteaa.
Tarvittaisiin tukijärjestelmä laivakuljetuksiin siirtymiselle
Ei ole itsestään selvää, että liikenne palaa Saimaan kanavalle sitten, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy ja pakotteista luovutaan.
Jos aiemmin Saimaan kanavan kuljetuksiin käyttänyt yritys menee nyt ostamaan itselleen rautatiekuljetuksia, vastaus voi olla, että ei ole tarpeeksi junanvaunuja. Jos kuljetusyritys ostaa lisää vaunuja, se haluaa mahdollisimman pitkän kuljetussopimuksen, Pekka Koskinen selvittää.
Hän huomauttaa, että Saimaan kanavaa on käytetty erityisesti Euroopan sisäisessä kaupassa. Jos kauppaa tehdään esimerkiksi Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan, yritykset käyttävät merisatamia.
Koskinen arvelee, että Saimaan kanavan merkitys oli suurempi 1960–1970-luvuilla kuin 2000-luvulla.
– Kaupallisesti sillä on ollut suurempi merkitys. Silloin Suomi teki pääsääntöisesti kauppaa Eurooppaan. Kun kauppa on muuttunut aiempaa kansainvälisemmäksi, ja mennään kaukomarkkinoille, suhteellinen merkitys on vähentynyt.
Koskisen mielestä Suomen valtion pitäisi nyt valmistella tukijärjestelmää lastien siirtämiselle laivakuljetuksiin. Ruotsissa tällainen tuki jo on.
– Jos vesiteitse kuljettaminen on edullisempaa kuin maanteitse tai rautateitse kuljettaminen, liikenne palaa, Sonja Tynkkynen arvelee.
Hän kertoo joidenkin yritysten kertoneen, että pitkällä aikavälillä ne luottavat siihen, että kuljettaminen Saimaan kanavan kautta on mahdollista.
Toisaalta aiemmin kenellekään ei olisi tullut mieleenkään, etteivät kuljetukset Saimaan kanavalla olisi mahdollisia.
– Lappeenrannan Mustolan sataman kehittämiselle on iso isku, Tynkkynen sanoo.
Lappeenrannan kaupunki laatii parhaillaan Mustolan strategiaa.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.