Kotkansaaren pop up -myyntipaikkoja voi varata Kauppatieltä
Yhteisötalo messin käyttövuorojen haku alkaa huhtikuussa
Lukijan kuva: hyvää pääsiäistä!
Polttoaine riittää Kotkan seudun busseissa ainakin ensi viikon
Ilmoittautuminen Kotkan Meripäiväparaatiin on nyt auki
Sami Ristiniemi osti Restec Finland Oy:n
Kotkasta löytyy Kaakkois-Suomen paras K-Market
Muualta tullut äiti kaipaa ystävää
Maakunnan kulttuurille uutta näkyvyyttä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Mielipide: Investoi siinä sitten, kun rahat on syöty
Kouvolan ylimittainen investointiohjelma on nostettu perustellusti harkintaan. En käy läpi vähäteltyjä uhkakuvia, jotka olivat tiedossa jo ennen Venäjän aiheuttamaa kansainvälistä kriisiä. Nyt uhkakuvat realisoituvat odotettuakin rajummin.
Kouvolan talous on huteralla pohjalla. Johtuuko kehnosta tulonmuodostuksesta? Katsotaan. Suunnattomat koronatuet antoivat kivasti tekohengitystä erityisesti vuonna 202O. On objektiivista tutkia esimerkkinä vuotta ennen koronaa.
Vuonna 2019 Kouvolan asukaskohtaiset, veropohjaiset tulot olivat 6 216 euroa, koko maan 5 736 ja kiistatta verrokiksi sopivan Joensuun 5 385. Kun eurot suhteuttaa asukaslukuun, huomaamme, että Kouvolan veroperusteiset tulot olivat 68 miljoonaa euroa suuremmat kuin Joensuun tulopohjalla. Kouvolan ahdinko ei selity heikoilla tuloilla.
Mikä mättää? Kouvolan asukaskohtainen toimintakate – puhutaan myös nettomenosta – oli vertailuvuonna 6 371 euroa, valtakunnan 5 520 ja Joensuun 5 037. Asukaslukuun peilaten Kouvolan menot olivat 109 miljoonaa euroa Joensuuta suuremmat. Luulisi hiusten nousevan pystyyn, kenellä on. Mutta ei. Käsiä levitellen talousjohto kerskailee tiukalla menotaloudella ja hienoilla tuloksilla. Lisäksi on syytä huomata, ettei 2019 ole ainoa hurlumhei-vuosi. Sama ralli on soinut koko uuden Kouvolan ajan.
Mielettömät menot ovat johtaneet mielettömän surkeisiin tuloksiin. Investoi siinä sitten, kun rahat on hurviteltu ja (laskennallinen) lainanhoitokate on painunut usein alle 1:n. Merkitsee, että vanhatkin lainat on hoidettava ottamalla uusia tai myymällä omaisuutta. Toki on vuosia, jolloin on kurkotettu parempaan, mutta niin niukasti, että pankissa on pitänyt pyörähtää investointeja hoidettaessa. Todellisesta tasapainosta voidaan vain haaveilla.
Leasing-kikkailu vie vuosikatteen yhä syvempään syöksyyn, sillä laskut maksetaan suoraan tuloslaskelmasta. Omien kiinteistöjen myyminen rahoitusyhtiölle ja kohteiden takaisinvuokraaminen se vasta hurjaa on. Eivät sijoittajat rahaa jaa, he ottavat.
Ainoa ratkaisu järkevien investointien rahoittamiseen on käyttötalousmenojen raju leikkaaminen ja vähemmän tärkeille investoinneille punakynän näyttäminen. Verotuksemme on ollut ja on selvästi keskimääräistä kireämpää. Siltä suunnalta ei pidä lisätuloja haikailla. Eipä pieni varovaisuus pilaisi kohdattaessa uljas sote-uudistus ensi vuoden alussa. Menot vähenevät, mutta vähenevätkö valtionosuudet suhteessa vielä enemmän ajan saatossa?
Lopuksi ajatusleikki; entäpä jos Kouvolan käyttötalousmenot olisivat maan keskiarvossa?
Asko Vatanen
Kouvola
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.