Kouvola täyttyy nuorkauppakamarilaisista
Tavara vaihtaa taas omistaa Kouvolassa
Puutarhajätteille voi tilata noudon kotipihasta
Lukijan kuva: pajunkissa
Haminan ja Virolahden kuntaliitos hallitusten arvioitavana maanantaina
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Mielipide: Syntyvyys on alempana kuin nälkävuosina
Lapsia syntyy vähemmän kuin nälkävuosina 1866–1868. Nälkävuosina työttömyys kasvoi suuresti. Silloin valtio järjesti hätä-aputöitä eri puolilla Suomea. Rakennettiin teitä, siltoja, kanavia sekä kuivattiin järviä.
Tuolloin poliittisen eliitin arvomaailmassa ”vastikkeettoman avun” antaminen köyhälle nähtiin kansakunnan moraalia rappeuttavana siveellisyyskysymyksenä. Samankaltaista asennetta esiintyy vielä nykyäänkin poliittisen yläluokan mietteissä Suomen työllisyys- ja taloustilannetta vuonna 2019.
Nälkävuosina Suomessa kuoli noin kahdeksan prosenttia väestöstä. Erona nykyaikaan verrattuna on, että ei nykyisin kuole niin paljon ihmisiä nälkään ja puutteeseen. Onhan leipäjonot, joita ei 1800-luvulla ollut. Siitä huolimatta nyt syntyy lapsia vähemmän kuin silloin. Voidaankin siis hyvin verrata nykyaikaa nälkävuosiin. On työttömyyttä, köyhyyttä, puutteita perusturvassa ja infranrakentamisia suunnitellaan. Historia näyttäisi toistavan itseään. Tosin nykyään köyhien ja heikosti toimeentulevien määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin (1,3 miljoonaa). Hyvin toimeentulevia ja pääomia omistavia on vain pieni osa väestöstä.
Kun mietitään syvemmin vähentyvän syntyvyyden syitä, niin poliittinen eliitti tunnistaa vain muutaman perhepoliittisen syyn niistä. Isyys- ja hoitovapaat sekä päivähoidon. Ne ovat kärjessä heidän arvomaailmassaan. Todellisuudessa nuorten asema työelämässä on heikompi kuin heidän vanhemmillaan. Pätkätyöt, epävarmuus jatkuvuudesta, nollasopimukset, pienet palkat sekä heikko sosiaaliturva ovat tämän päivän nuorten kohdalla tekijöitä, jotka eivät houkuttele perheiden perustamiseen. Nuoret ovat joutuneet maksamaan asumisesta paljon enemmän kuin aiemmat sukupolvet. Nuorten vanhemmat ovat nykyisin asuntojen myyjiä tai vuokranantajia. Lisäksi nuorilla on opintolainaa ja pikavippejä maksettavanaan. Finanssikapitalismi ja sen tuoma ahneus on muuttanut yhteiskuntarakenteita niin rajusti, ettei pidä ihmetellä, jos syntyvyys pienenee. Varat, jotka olivat tarkoitettu yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämiseen, onkin törsätty finanssimarkkinoille. Varallisuus on siirtynyt jo ennestään hyvin toimeentulevien "pelimerkeiksi" superkasvaville pääomamarkkinoille. Näin se ei voi jatkua. Vakavamman ennusteen mukaan 2037 alkaa Suomen väkiluku vähenemään. Jos ainut totuus on maahanmuutto, niin Suomeen pitää ottaa 2–3 miljoonaa maahanmuuttajaa lisää jo ennen 2037 vuotta.
Alpo Jäppinen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.