Lukijan kuva: hyvää pääsiäistä!
Polttoaine riittää Kotkan seudun busseissa ainakin ensi viikon
Ilmoittautuminen Kotkan Meripäiväparaatiin on nyt auki
Harju aloittaa hevosalan koulutuksen Pirkanmaalla
Mielipide: Ihmisyys unohduksissa, onko sovinto mahdollista
Sami Ristiniemi osti Restec Finland Oy:n
Kotkasta löytyy Kaakkois-Suomen paras K-Market
Muualta tullut äiti kaipaa ystävää
Maakunnan kulttuurille uutta näkyvyyttä
Ikuiset jäljet elämästä rikollisjengissä
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Tieliikenteessä kuolleiden määrässä jäätäneen alle kahden sadan uhrin rajan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1941, josta lähtien onnettomuustilastointi kattaa kaikki tienkäyttäjäryhmät.
Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva
Vuoden 2022 liikenneturvallisuustilanteessa käännettä parempaan
Liikenneturvan ennakkoarvion mukaan liikenneturvallisuus on vuonna 2022 tehnyt maltillisen käänteen parempaan. Vaikka suunta on oikeanlainen, Suomessa jäädään silti reippaasti jälkeen pohjoismaisista verrokeista Norjasta ja Ruotsista. Seuraavina vuosina tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta liikenteen turvallisuus saadaan Suomessa pysyvästi oikealle uralle.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen ja Liikenneturvan keräämien lehtitietojen perusteella tieliikenteessä on tänä vuonna tähän mennessä kuollut 185 henkilöä. On odotettavaa, että tilastojen täsmentyessä todellinen määrä tuosta hieman kasvaa. Viime vuoden vastaaviin tietoihin verrattuna tieliikennekuolemat ovat vähentyneet kymmenisen prosenttia.
Vaikka liikenneturvallisuustilanne näyttää ennakkoarvion mukaan ottaneen askeleen parempaan suuntaan, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen ei vielä näe syytä juhlaan.
– Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä vuonna 2022 tullee olemaan tilastointimenettelyn historian alhaisin. Ensimmäistä kertaa jäätäneen kuolleiden määrässä alle kahden sadan uhrin rajan sitten vuoden 1941, josta lähtien onnettomuustilastointi kattaa kaikki tienkäyttäjäryhmät. Yhden vuoden osalta ei vielä voi tehdä kauaskantoisia johtopäätöksiä, vaan liikenneturvallisuuden kurssi tulee saada pysyvästi laskuun. Nollavision tavoitevuosi on 2050, ja jo vuoteen 2030 mennessä liikennekuolemien määrän tulisi jäädä alle sadan. Töitä sen eteen riittää siten edelleen tehtäväksi, Valtonen kommentoi tiedotteessa.
Liikenneturva kysyi loppuvuonna suomalaisten ajatuksia liikenteestä ja sitä koskevasta päätöksenteosta. Lähes yhdeksän kymmenestä toivoi, että uudet kansanedustajat kokevat liikenneturvallisuuden tärkeäksi ja osoittavat sen omilla toimillaan. Hieman useampi koki, että eduskunnan säätämien tai muuttamien liikennettä koskevien lakien tulisi edistää turvallisuutta. Tulevan hallituksen sitoutumista liikenneturvallisuuden parantamiseen piti tärkeänä 81 prosenttia vastanneista.
Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen pitää kansalaisten viestiä tuleville edustajille ja hallitukselle vahvana. Liikenne ja liikenteen turvallisuus ei saa jäädä päivänpolttavampien asioiden jalkoihin.
– Liikenne on osa jokaisen suomalaisen arkea tavalla tai toisella. On selvää, että se ei saa olla turvaton tai turvattoman tuntuista, Anteroinen summaa.
Suomi on sitoutunut yleiseurooppalaisen nollavisioon. Nollavisio on visio liikenteestä, jossa kenenkään ei tule kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Kun Liikenneturva kysyi suomalaisten mielipidettä nollavisiosta, vastanneista 84 prosenttia piti tavoitetta hyvänä.
– Suomen liikenteessä kuolee eri arvioiden mukaan lähes kaksinkertainen määrä ihmisiä esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattaessa ja väestön kokoon suhteutettuna. Kyse ei ole sattumasta vaan tehdyistä tai tekemättä jääneistä päätöksistä. Esimerkiksi Norjassa liikennettä koskevissa päätöksissä on etusijalla ollut liikenneturvallisuus ja nollavisio. Sama tulisi sedimentoida Suomenkin liikennepolitiikkaan, Anteroinen evästää.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.