KAI-PEK­KA VE­SA­LAI­NEN

Fin­lan­dia-pal­kit­tu kir­jai­li­ja-te­at­te­ri­oh­jaa­ja Juha Hur­me vie­rai­li tors­tai­na 14. lo­ka­kuu­ta Kot­kas­sa Eroon Nie­mes­tä -pro­jek­til­laan. Nur­mi lu­en­noi pää­kir­jas­ton au­di­to­ri­os­sa suo­men kir­ja­kie­len ke­hit­ty­mi­sen tai­pa­lees­ta sekä ja­koi vuon­na 2017 Fin­lan­dia-pal­kit­tua Nie­mi-kir­jaan­sa il­mai­sek­si pa­ket­ti­au­tos­ta lu­en­nol­le sekä muul­le sa­tun­nai­sel­le ylei­söl­le. Kir­jas­ton au­di­to­ri­oon ko­koon­tu­nut puo­li­tois­ta­sa­taa­päi­nen väki ja kir­jas­ton edus­tal­la odo­tel­leet kir­jal­li­suu­den ys­tä­vät ot­ti­vat ta­pah­tu­man vas­taan enem­män kuin in­nos­tu­nees­ti.

– Tu­let­ko seu­raa­van ker­ran ja­ka­maan muo­vi­äm­pä­rei­tä, huik­ka­si huu­mo­ril­la lu­en­nol­la ol­lut kot­ka­lais­mies vii­ta­ten erään tun­n­ne­tun kaup­pa­ket­jun tem­pauk­siin.

Hur­me ker­toi, et­tä kus­tan­nu­so­sa­keyh­tiö Te­ok­sen vuon­na 2017 jul­kai­se­mia Nie­mi-kir­jo­ja oli jää­nyt va­ras­toon, jo­ten hän päät­ti ot­taa nii­den koh­ta­lon omiin kä­siin­sä.

– Kir­ja on teh­ty lu­et­ta­vak­si, jo­ten jaam­me Nie­meä lu­ke­val­le ylei­söl­le. Muu­ta­man kau­pun­gin mit­tai­nen kier­tu­eem­me al­kaa tääl­tä Kot­kas­ta ja päät­tyy Jy­väs­ky­lään. Siel­lä si­jait­se­vas­sa lai­tok­ses­sa murs­ka­taan Suo­mes­sa tar­peet­to­mak­si jää­neet kir­jat, ja ne muu­te­taan ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­lik­si.

– Ha­lu­am­me tuo­da Eroon Nie­mes­tä -pro­jek­til­la kir­jo­jen koh­ta­lon nä­ky­väk­si. Elo­ku­va­oh­jaa­ja Jan Ijäs tii­mei­neen seu­raa kier­tu­et­tam­me ja ai­hees­ta tai­de­do­ku­men­tin, Hur­me mai­nit­see.

Vii­si ko­hah­dat­ta­nut­ta ja kii­tet­tyä ro­maa­nia jul­kais­seen Hur­meen tem­paus ku­vat­tiin kah­del­la tänä päi­vä­nä to­si­toi­mis­sa har­vi­nai­sel­la 16 mil­li­met­rin elo­ku­va­fil­mi­ka­me­ral­la, joi­den tal­len­ta­ma ma­te­ri­aa­li tul­laan hyö­dyn­tä­mään elo­ku­va­oh­jaa­ja Jan Ijäk­sen val­mis­te­le­mas­sa tai­de­do­ku­men­tis­sa.

– Lu­en­nol­la­ni ker­roin suo­men kir­ja­kie­len tak­kui­ses­ta tai­pa­lees­ta Mi­ka­el Ag­ri­co­lan ja hä­nen kol­le­go­jen­sa ajois­ta 1800-lu­vun jäl­ki­puo­lis­kol­le as­ti, jol­loin suo­men kir­ja­kie­li ke­hit­tyi vih­doin muun mu­as­sa Alek­sis Ki­ven saa­vu­tus­ten an­si­os­ta oi­ke­ak­si kult­tuu­ri­kie­lek­si, taus­toit­ti rei­lun kuu­ti­on ver­ran il­mais­kir­jo­ja tie­don­ja­noi­sil­le kan­sa­lai­sil­le ja­ka­nut Hur­me.

Ky­men­laak­so­lai­sit­tain mie­len­kiin­toi­sek­si Nie­mi-te­ok­sen te­kee sen vii­tauk­set alu­een van­haan his­to­ri­aan.

– Ky­mi­jo­en ve­sis­tö on kuu­lu­nut Nie­men (Suo­men) tär­keim­piin väy­liin me­so­liit­ti­sen ki­vi­kau­den lo­pul­ta läh­tien. Re­po­ve­den kan­sal­lis­puis­to ja Aar­ni­kot­kan met­sien suo­je­lu­a­lue ovat jy­ke­vää mui­nais­mai­se­maa, joka on säi­ly­nyt ro­tik­koi­si­ne kal­li­o­jär­vi­neen osin sa­man­lai­si­na kuin 9 000 vuot­ta sit­ten.

– Ai­nut­laa­tui­nen koh­de oli­si pal­jon isom­pi, mut­ta se ra­joit­tuu idäs­sä ar­mei­jan ty­pe­rään am­pu­ma-alu­ee­seen, jon­ne rau­ha­no­mai­sel­la kul­ki­jal­la ei ole asi­aa, kir­joit­taa kan­sal­lis­puis­tos­sa va­el­lel­lut Hur­me kir­joit­taa ja ker­too vie­lä Löp­pö­sen­luo­lan kal­li­o­maa­lauk­sis­ta ja tä­män ny­kyi­sen Suo­men Kul­ta­rei­tin no­ki­pan­nu­koh­teen muus­ta his­to­ri­as­ta.

Kot­kan kir­jas­to sai myös mit­ta­van mää­rän Nie­meä lah­joi­tuk­se­na.