Katariinan kyläjuhlat vietetään Mansikkalahden uimarannalla
Nuorisopalveluiden syksy käynnistyy Kouvolassa: ehkäisevää päihdetyötä ja nuorisotilat auki
Koronatartuntoja on Kymenlaaksossa edelleen runsaasti – tilanne ei kuitenkaan ole enää pahentunut
"Ykkösdivari on meidän naisillemme ihan hyvä"
Kaikille 65 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuus hyvinvointia edistävään keskusteluun
Meripäivien ajan poikkeavat liikennejärjestelyt – Paikallisliikenteeseen lisävuoroja
Meripäiväparaatia juhlittiin näyttävästi kahden vuoden tauon jälkeen – Katso kuvakooste
Seppo Vanhanen ja Tiina Mertanen ovat Meripäivien neuvos ja neuvoksetar
Kotkaan on yön aikana piilotettu sata kappaletta Kotkan Meripäivien festivaalitorin lippua
Pyhtään Saaristomarkkinoille on ilmoittautunut yli 30 myyjää
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-A-Joulukuusen pitää olla vihreä, muun koristuksen haluan pitää kotini lailla vaaleana, Salla Järvinen sanoo.
Kuvat: Teija Piipari
Juhlien ykkönen on ehdottomasti joulu
Kouvolalaisen Salla Järvisen joulu rakentuu läheisistä ja maltillisesta määrästä koristeita.
Teija Piipari
Salla Järvinen nappaa askista tikun ja tuikkaa tulen pöytäkynttilään.
Nyt, kun kynttilä tuo tunnelmaa, on hyvä hetki ripustaa viimeiset koristeet kuuseen.
Kas, portaikosta kurkkaa veikeä harmaa-asuinen tonttu. Ja viime joulun alla äidiltä saatu tonttuovikin on jo paikoillaan.
Sallan, 23, joulu saa tulla.
Sallasta tuli rouva syyskuussa. Tuleva joulu on siis Sallan ja hänen miehensä Aleksin ensimmäinen avioparina. Koti on Kouvolassa, keskustan liepeillä sijaitsevassa kaksikerroksisessa rivitalossa.
Juhlista joulu on Sallalle ehdoton ykkönen, vuoden kohokohta.
– Voin hyvin olla vaput, juhannukset ja muut pyhät töissä, mutta jos vaan onnistun sumplimaan joulunajan työvuorot niin, että saan edes jollain lailla pidettyä kiinni joulurytmistäni, olen hyvin kiitollinen.
Salla on ammatiltaan kokki ja työskentelee vanhusten palvelutalon keittiössä. Tänä jouluna hän on pyhinä töissä.
– Olen aamuvuorossa, joten aikaa joulunvietolle jää kyllä, hän sanoo onnellisena.
Osan kuusen koristeista Salla on ostanut reissuiltaan muun muassa Tallinnaan.
Jouluvalmistelut Salla aloittaa aina hyvissä ajoin. Lahjoja hän hankkii pitkin vuotta, ja miettii teeman, eli värit ja materiaalit, joilla lahjat paketoi. Samoin on joulukorttien laita. Joka vuosi Salla keksii niihin jonkin uuden idean.
Jouluasun Järvisten koti saa heti marraskuun alussa.
– Tykkään kovasti kuusen, valojen ja palavien kynttilöiden tuomasta jouluisesta tunnelmasta.
Siitä huolimatta, että on viimeisen päälle jouluihminen, koristaa Salla kotiaan hyvin maltillisin keinoin: vähemmän on enemmän, on hänen mottonsa.
– Tavaran määrää tärkeämpää on joulun ja sen odotuksen tuoma tunnelma. En kaipaa ylimääräistä tilpehööriä, kuusi, jouluvalot ja kynttilät riittävät. Minun jouluni syntyy yhdessäolosta läheisten kanssa.
Tonttuovi ilmestyi Järvisten kotiin viime joulun alla.
Jo pikkutyttönä Salla nautti siitä, kun perheen kesken alettiin touhuta joulua.
– Äitinikin on jouluihminen, tosin ei yhtä paljon kuin minä, Salla nauraa.
Lapsuusajan jouluvalmisteluihin kuuluivat kuusenkoristelu paria viikkoa ennen aattoa sekä lahjatoiveiden kirjaaminen pukille ja kirjeen piilottaminen eteisen maton alle. Aatto alkoi joulupuurolla kotona ja jatkui mummolassa katsomalla ensin televisiosta joulurauhan julistus ja sen jälkeen nautiskelemalla joulupöydän herkkuja.
– Mummon luota menimme aattohartauteen hautausmaan kappeliin ja käymään haudoilla. Lahjat jaoimme illalla kotona.
Hieman samaan tapaan Salla viettää joulua nykyisinkin.
– Rutiinit ovat samanlaiset paitsi nyt tietysti käymme myös mieheni sukulaisissa.
Kynttilät kuuluvat Sallan jouluun, kuten myös jouluinen musiikki. -Enkelikello on suosikkilauluni.
Itse tehty porkkanalaatikko kuuluu ehdottomasti Sallan jouluun. Hän myös leipoo pipareita ja torttuja. Toinen suosikkiruoka on mummon valmistama maksalaatikko.
– Ja tietysti suklaata pitää olla!
Viimeinen pallo löytää paikkansa oksalta. Salla katselee pää kallellaan ja nyökkää: nyt on valmista. Valkoiset ja hopeaiset pallot ja lumihiutaleet, osa ulkomailta ostettuja ja kaikki tarkalla silmällä valittuja, ovat siinä missä pitääkin, latvan kruununa tuikkii tähti. Koska koti on vaalea, haluaa Salla että koristeetkin ovat vaaleat.
– Mutta kuusen pitää ehdottomasti olla vihreä. Meillä on tekokuusi, koska aidosta nenäni menee ihan tukkoon.
Salla purkaa joulunsa viimeistään loppiaisena.
– Se juttu, joulu koristeineen ja joulun tunnelma, on minulla enempi ennen joulua kuin että venyttäisin sitä sen jälkeen. Ajattelen aina, että seuraava joulu tulee taas.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.