Tei­ja Pii­pa­ri

Oh­jaa­ja Juk­ka Keinonen on sel­väs­ti tä­pi­nöis­sään. Hä­nel­lä on hyp­py­sis­sään ”ei pe­rus­fars­si vaan pi­kem­min­kin su­per­fars­si”, ku­ten hän il­mai­see, eli ”haus­kim­mak­si kos­kaan ti­tu­lee­rat­tu fars­si”.

Ky­sees­sä on lau­an­tai­na 14. syys­kuu­ta Kou­vo­lan te­at­te­ris­sa en­si-il­tan­sa saa­va Kaa­os ku­lis­seis­sa.

– Kaa­os ku­lis­seis­sa on mi­nul­le kol­mas fars­si­oh­jaus vuo­den si­sään, mut­ta eh­dot­to­mas­ti se haas­ta­vin ja kut­kut­ta­vin, Kou­vo­las­sa jäl­leen vie­rai­le­va oh­jaa­ja Kei­no­nen mai­nit­see.

Näy­tel­mä ker­too te­at­te­ri­ryh­mäs­tä, joka epä­toi­von vim­mal­la ko­et­taa saa­da esi­tys­kun­toon pe­rin­teis­tä ovi­fars­sia. Mil­loin on hu­kas­sa rep­lii­kit ja rek­vi­sii­tat, mil­loin ko­ko­nai­nen näyt­te­li­jä. Ovet­kaan ei­vät ai­na toi­mi. Oh­jaa­jan her­mot ovat rie­ka­lei­na sot­kuis­ten ih­mis­suh­tei­den, tem­pe­ra­ment­ti­sen työ­yh­tei­sön ja lä­hes­ty­vän en­si-il­lan ris­ti­pai­nees­sa.

Si­säl­tö ra­ken­tuu kol­mes­ta osas­ta. En­sin seu­ra­taan esi­tyk­sen har­joi­tuk­sia, sit­ten ku­lis­sien­ta­kai­sia ta­pah­tu­mia esi­tyk­sen ai­ka­na ja lo­puk­si näy­te­tään, kuin­ka pie­leen kaik­ki voi­kaan men­nä.

Näy­tel­mäs­sä oh­jaa­jan roo­lin te­kee Mar­kus Waa­ra. Muut näyt­te­li­jät ovat Jo­han­na Hei­mo­nen, Veli-Mat­ti Karén, Satu Le­mo­la, Panu Pou­ta­nen, An­ni­na Ru­bins­tein, Satu Taa­li­kai­nen, Tii­na Win­ter ja vie­rai­li­ja Samu Loi­jas.

Mic­ha­el Fra­y­nin vuon­na 1982 kir­joit­ta­ma teks­ti on al­ku­pe­räi­sel­tä ni­mel­tään Noi­ses off. Teos on näh­ty suo­ma­lai­sil­la näyt­tä­möil­lä vuo­si­kym­men­ten var­rel­la ni­mil­lä En­sim­mäi­nen näy­tös, Ei ke­tään ko­to­na, Sa­ra­nat ja sar­dii­nit, Ti­lan­ne pääl­lään sekä Saa­ko ol­la sar­dii­ni?. Ni­mi­lis­taa täy­den­tää Kou­vo­lan te­at­te­rin Kaa­os ku­lis­seis­sa, joka pe­rus­tuu Mik­ko Koi­vu­sa­lon tuo­reim­paan suo­men­nok­seen.

– Fra­y­nin teks­ti on erään­lai­nen me­ta­fars­si, kos­ka se te­kee fars­sia fars­sis­ta. Jol­lei fars­si oli­si la­ji­na niin tut­tu, en oli­si us­kal­ta­nut tä­hän mo­ni­ta­soi­seen ja päh­kä­hul­luun mes­ta­ri­te­ok­seen edes tart­tua. Kun ker­roin suo­men­ta­jal­le hank­kees­ta, hän sa­noi ’huh-huh, et to­del­la pel­kää haas­tei­ta’, Kei­no­nen sa­noo ja hy­myi­lee.

Kaa­os ku­lis­seis­sa on kuu­mot­ta­va haas­te koko työ­ryh­mäl­le, Juk­ka Keinonen sa­noo.

– Jos te­at­te­rin te­ke­mi­nen oli­si niin ka­oot­tis­ta kuin täs­sä ku­va­taan, oli­sin jät­tä­nyt alan jo ai­kaa sit­ten. Sa­mal­la näy­tel­män ih­mi­set ovat tyyp­pei­nä hy­vin tun­nis­tet­ta­via. Kaa­os ku­lis­seis­sa on myös rie­mu­kas ku­vaus työ­yh­tei­sön eri­lai­sis­ta roo­leis­ta ja sel­viy­ty­mis­tak­tii­kois­ta.

Näyt­te­li­jät al­le­kir­joit­ta­vat oh­jaa­ja Kei­no­sen sa­nat fars­sin haas­ta­vuu­des­ta.

Panu Pou­ta­nen ker­too teh­neen­sä Kou­vo­lan te­at­te­ris­sa ”40 jut­tua”, jois­ta Kaa­os ku­lis­seis­sa on ”hi­ki­syy­del­tään top kak­ko­nen”.

– Haas­tet­ta tuo­vat eri ta­sot ja vaa­ti­mus tek­ni­ses­tä tai­tu­ruu­des­ta. Se­lä­tet­tä­vää ma­te­ri­aa­lia on pal­jon.

Tii­na Win­te­rin mie­les­tä Kaa­os ku­lis­seis­sa on lois­ta­va vaih­to­eh­to, jos ha­kee ke­vy­em­pää, Jou­lus­how´n kal­tais­ta esi­tys­tä.

– Nyt voi lait­taa ai­vot na­rik­kaan, hän vink­kaa.

– Vaik­ka tätä fars­sia on­kin haas­ta­va teh­dä, on sitä kui­ten­kin help­po kat­soa ja seu­ra­ta, va­kuut­taa Juk­ka Kei­no­nen.

Oh­jaa­ja Juk­ka Kei­no­nen ja näyt­te­li­jä Mar­kus Waa­ra ovat haas­ta­tel­ta­vi­na Te­at­te­ri­ra­vin­to­la Rep­lii­kis­sä per­jan­tai­na 13. syys­kuu­ta kel­lo 17. Ylei­sö on ter­ve­tul­lut kuu­le­maan te­ki­jöi­den aja­tuk­sia fars­sis­ta tyy­li­la­ji­na ja näy­tel­män val­mis­tu­misp­ro­ses­sis­ta en­nen Kaa­os ku­lis­seis­sa -en­nak­ko­näy­tös­tä, joka al­kaa tun­tia myö­hem­min. Haas­tat­te­li­ja­na on Topi Ta­las­ran­ta.

Kaa­os ku­lis­seis­sa -fars­sin en­si-il­ta Kou­vo­lan te­at­te­rin suu­rel­la näyt­tä­möl­lä 14. syys­kuu­ta kel­lo 18.

Ju­tun print­ti­ver­si­os­sa oh­jaa­ja Juk­ka Kei­no­sen nimi on osas­sa teks­tiä vir­heel­li­ses­ti Juk­ka Kei­nä­nen.