Ran­ta­ra­ta­kes­kus­te­lu näyt­tää liik­ku­van si­sä­läm­pöi­ses­ti juu­pas-ei­päs-ta­sol­la. On sel­vää, et­tei Kaak­kois-Suo­men pys­ty­suo­ria lii­ken­neyh­teyk­siä pidä vä­hek­syä. Ne ovat ko­ros­tu­neen tär­kei­tä eri­tyi­ses­ti vien­ti­te­ol­li­suu­tem­me voi­ma­te­ki­jöi­nä. Mut­ta nii­den li­säk­si on ole­mas­sa olen­nai­ses­ti mit­ta­vam­pi­a­kin nä­ky­miä. Jos aja­tel­laan Suo­men ja Ve­nä­jän yh­teyk­siä, niin ran­ta­ra­ta tu­li­si lin­ja­ta Kar­ja­lan kan­nak­sel­ta yli ja ali Vii­pu­rin­lah­den Vaa­li­maal­le ja edel­leen Suo­men­lah­den sa­ta­miin. Mut­ka Vii­pu­riin, Lap­peen­ran­taan ja Kou­vo­laan ei kuu­lu tämä mit­ta­luo­kan poh­dis­ke­luun.

Taus­ta­te­ki­jä­nä täs­sä vai­kut­taa jät­ti­mäi­ses­sä sekä so­ti­laal­li­ses­sa et­tä ta­lou­del­li­ses­sa nos­tees­sa ole­va Kii­na. Hi­das­teet tai ti­la­päi­set vai­keu­det ei­vät kii­na­lais­ta stres­saa niin kuin län­si­mai­den het­kes­sä elä­jiä. He­sa­rin ar­tik­ke­li 4.10. ku­vaa elä­väs­ti bil­joo­nan eu­ron, siis tu­han­nen mil­jar­din eu­ron, Belt and Road-in­ves­toin­ti­oh­jel­maa. Suo­men­lah­den ja Itä­me­ren tuol­la puo­len ovat so­pi­vas­ti Poh­jan­me­ri, Brit­tien ja koko län­ti­sen Eu­roo­pan sa­ta­mat ja lii­ke­toi­min­nat, ky­syn­tä ja tar­jon­ta. Täs­sä mit­ta­luo­kas­sa Suo­mi kil­pai­lee Nor­jan ja Vä­li­me­ren sa­ta­mien kans­sa.

Pert­ti Huh­ta­nen

Kot­ka