Veli-Pek­ka Kel­lo­nie­mi

UPM Kymi jul­kai­si juh­la­vuo­ten­sa kun­ni­ak­si his­to­ri­a­kir­jan Kymi – 150 vuot­ta ke­hi­tyk­sen vir­ras­sa.

– Kir­ja ker­too, kuin­ka tän­ne um­pi­met­sään tuli Var­si­nais-Suo­mes­ta vi­si­o­nää­re­jä, jot­ka nä­ki­vät tääl­lä mah­dol­li­suuk­sia. He os­ti­vat isän­nil­tä mai­ta ja kos­ki­oi­keuk­sia. Kak­si eri yh­ti­ö­tä al­koi toi­mia sa­ma­nai­kai­ses­ti, kol­mas tuli myö­hem­min Voik­kaal­le, ker­too it­se­kin kir­jan kir­joit­ta­mi­seen osal­lis­tu­nut in­teg­raat­ti­joh­ta­ja ja sel­lu­teh­taan joh­ta­ja Jyri Kyl­mä­lä.

Ky­mi­jo­en suu­rim­man kos­ken, Kuu­san­kos­ken ran­nal­le ra­ken­tu­nei­den teh­tai­den ta­ri­na al­kaa vuo­des­ta 1872, jol­loin Axel Wil­helm Wah­re­nin joh­dol­la pe­rus­tet­tiin Kym­me­ne Ak­tie­bo­lag ja Carl Ro­bert Man­ner­hei­min joh­dol­la Kuu­san­kos­ki Ak­tie­bo­lag. Mo­lem­mat yh­ti­öt aloit­ti­vat teh­tai­den ra­ken­ta­mi­sen sa­man vuo­den ke­säl­lä. Tam­pe­reen Kat­to­huo­pa­teh­das Oy ra­ken­si Ru­dolf El­vin­gin joh­ta­ma­na teh­taan Voik­kaan­kos­kel­le 1890-lu­vul­la. Yh­ti­öt yh­dis­tyi­vät 1904 ja syn­tyi Kym­me­ne Ab – Ky­min Osa­keyh­tiö.

Jyri Kyl­mä­län mu­kaan pa­ras­ta an­tia kir­jas­sa on teh­taan en­tis­ten ja ny­kyis­ten työn­te­ki­jöi­den haas­tat­te­lut, jois­ta vas­taa kir­jan pää­o­sin kir­joit­ta­nut tie­to­kir­jai­li­ja Ant­ti Rin­ki­nen.

– Yk­si haas­tat­te­luis­sa vah­vas­ti tois­tu­va asia on se, et­tä ih­mi­set ovat yl­pei­tä ky­mi­läi­syy­des­tä.

Ja mik­si­pä ei­vät oli­si, niin mer­kit­tä­vä vai­ku­tus seu­tuun ja yh­teis­kun­taan teh­tail­la on ol­lut esi­mer­kik­si inf­rast­ruk­tuu­rin ra­ken­ta­mi­sen ja pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­sen muo­dos­sa.

– Ky­min teh­tail­la on alus­ta as­ti ol­lut mer­kit­tä­vä roo­li Kuu­san­kos­ken seu­dun ke­hi­tyk­ses­sä. Ky­miyh­tiö vas­ta­si tei­den ja asui­na­lu­ei­den ra­ken­ta­mi­ses­ta, kou­luis­ta, pa­lo­kun­nas­ta ja po­lii­sis­ta. Ny­ky­ään vai­ku­tuk­sem­me nä­kyy työl­li­syy­te­nä sekä ve­ro­tu­loi­na Poh­jois-Ky­men­laak­sos­sa, Jyri Kyl­mä­lä ker­too.

Yh­ti­öi­den his­to­ria piir­tää sa­mal­la ku­vaa myös maam­me his­to­ri­as­ta mm. säh­kö­lamp­pu­jen tu­lon, työ­vä­en olo­suh­tei­den ke­hi­tyk­sen ja so­tien ajan ta­pah­tu­mien muo­dos­sa.

Rin­ki­sen mu­kaan kir­ja on kir­joi­tet­tu mah­dol­li­sim­man ke­vy­es­ti ja sii­nä on pal­jon ku­via, jo­ten sii­tä voi naut­tia kes­kit­ty­neen lu­ke­mi­sen ohel­la myös se­lail­len, vaik­ka 350-si­vui­nen tii­lis­ki­vi on­kin ky­sees­sä.

Help­po­lu­kui­suu­des­ta kir­jaa kiit­te­li myös yk­si haas­ta­tel­luis­ta eli kult­tuu­ri­neu­vos Ee­ro Nii­ni­kos­ki, joka työs­ken­te­li ai­koi­naan yh­ti­ön tie­do­tuk­sen joh­dos­sa.

– Ky­sees­sä ei ole var­si­nai­nen his­to­ri­a­te­os läh­tei­neen, vaan hyvä ”se­lai­lu­kir­ja”, jon­ka lu­ke­mi­sen voi aloit­taa mis­tä vain. Eri­tyi­sen ilah­tu­nut olen kir­jan eri­no­mai­ses­ta ku­vi­tuk­ses­ta. Tämä on pa­ras kir­ja, min­kä yh­tiö on kos­kaan jul­kais­sut, Nii­ni­kos­ki ke­huu.

Ai­em­min yh­ti­ön jul­kai­se­mat his­to­rii­kit kat­ta­vat vuo­det vain 1947 saak­ka, jo­ten sen jäl­kei­sis­tä vuo­sis­ta oli ai­ka saa­da päi­vi­tys.

Ky­min Osa­keyh­ti­ön 100-vuo­tis­sää­tiö on myön­tä­mäl­lään eri­tyi­sa­pu­ra­hal­la tu­ke­nut te­ok­sen to­teu­tus­ta. Teos tu­lee lai­nat­ta­vak­si Kou­vo­lan kir­jas­toi­hin. Myy­tä­väk­si se ei näil­lä nä­ky­min tule, joh­tu­en sää­ti­ön apu­ra­has­ta.