Tei­ja Pii­pa­ri

La­taus, täh­täys ja lau­kai­su. Tu­los il­mes­tyy sa­man­tien pöy­däl­lä ole­vaan näyt­tö­ruu­tuun.

Il­ma­ki­vää­ri­am­pu­ja Jaa­na Feldt tree­naa Kot­kan Am­pu­ma­seu­ran am­pu­ma­ra­dal­la Mus­sa­los­sa. Vie­res­sä sei­soo la­taa­jan roo­lis­sa hä­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­jan­sa Sai­mi.

Feldt on pa­raur­hei­li­ja. Syys­kuun alus­sa hän mat­kaa Sai­min kans­sa Suo­men Am­pu­ma­lii­ton pa­ra­jouk­ku­ees­sa para-am­pu­maur­hei­lun MM-kil­pai­lui­hin Ete­lä-Ko­re­aan.

Pystyammunnassa Jaana Feldt ampuu tuolista. Tauluun on 10 metrin matka. Taulun napa on halkaisijaltaan 0,5 mm. -Aikamoinen tarkkuuslaji on siis kyseessä, Feldt toteaa.

Jaa­na Feldt, 56, sai­ras­taa har­vi­nais­ta ete­ne­vää li­has­sai­raut­ta, mi­to­kond­ri­o­tau­tia. Tau­dis­sa keho ei kes­tä fyy­sis­tä kuor­mi­tus­ta ei­kä pa­lau­du hel­pos­ti. Sai­raus di­ag­no­soi­tiin vuo­den 2019 tie­noil­la, kun en­si­oi­reis­ta oli noin 30 vuot­ta, Feldt muis­te­lee.

– Koko tä­män ajan olin roik­ku­nut ikään kuin ben­ji­na­run pääs­sä, ku­vai­lee hän sil­loi­sia tun­to­jaan.

Sai­rau­teen ei ole lää­ke­hoi­toa, mut­ta si­suk­kaal­la nai­sel­la on omat kei­non­sa sel­viy­tyä: kuor­mi­tuk­sen sään­te­ly, pa­lau­tu­mi­sen mak­si­moin­ti ja oi­ke­an­lai­nen ra­vin­to.

Kun sai­raus to­det­tiin, Kot­kan kau­pun­gin pal­ve­luk­ses­sa työs­ken­nel­lyt Feldt jäi osa-ai­ka­e­läk­keel­le. Nyt hän on ol­lut pa­ri­sen vuot­ta ko­ko­naan pois työ­e­lä­mäs­tä.

Jaana Feldt osallistuu ensimmäisiin MM-kisoihinsa syyskuussa. Varsinainen tähtäin on paralympialaisissa kahden vuoden päästä.

Feld­tis­tä tuli am­pu­ja vä­hän kuin va­hin­gos­sa. Hän löy­si la­jin kol­mi­sen vuot­ta sit­ten ol­les­saan kun­tou­tuk­ses­sa Kan­kaan­pääs­sä.

– Siel­lä sain mah­dol­li­suu­den ko­keil­la pie­nel­lä ra­dal­la am­pu­mis­ta.

Feldt in­nos­tui ja ryh­tyi har­ras­ta­jak­si.

– Am­pu­mi­nen on pik­ku­tar­kan ja ana­lyyt­ti­sen ih­mi­sen laji eli täy­sin mi­nun jut­tu­ni.

Ny­kyi­sin hän on pää­toi­mi­nen ur­hei­li­ja.

– Kah­den hui­ke­an ja tai­ta­van avus­ta­jan kans­sa elän ar­ke­a­ni, jo­hon am­pu­mi­nen tuo suu­rim­man si­säl­lön. Har­ras­tam­me li­säk­si kult­tuu­ria, ja Sai­min kans­sa reis­saam­me maa­il­mal­la kil­pai­luis­sa. Olen ly­hy­es­sä ajas­sa ra­ken­ta­nut tä­män pa­ke­tin, tais­tel­lut it­se­ni si­vus­ta­kat­so­jan roo­lis­ta tä­hän ti­lan­tee­seen. Kat­son, et­tä kyl­lä vam­mai­sel­la­kin on oi­keus hy­vään, ta­sa­pai­noi­seen ja mie­lek­kää­seen elä­mään.

Feldt on sol­mi­nut ur­hei­li­ja­so­pi­muk­set Suo­men Am­pu­maur­hei­lu­lii­ton ja Pa­ra­lym­pi­a­ko­mi­te­an kans­sa. Li­säk­si hä­net on va­lit­tu ko­mi­te­an koor­di­noi­maan Tu­le­vai­suu­den täh­det -ryh­mään. Feld­tiä val­men­taa am­pu­ja­le­gen­da, mm. hui­ke­as­ti kuu­sis­sa olym­pi­a­lai­sis­sa Suo­mea edus­ta­nut Juha Hir­vi.

Avustaja lataa lyijyluodit Jaana Feldtin ilmakivääriin.

Olen­nai­nen osa pa­raur­hei­lua on luo­kit­te­lu, ja sitä voi ver­ra­ta esi­mer­kik­si sii­hen, et­tä pai­nis­sa on omat pai­no­luok­kan­sa. Luo­kit­te­lua oh­jaa­vat la­ji­koh­tai­set luo­kit­te­lu­sään­nöt. Suo­mes­sa ei ole käy­tös­sä kan­sal­lis­ta luo­ki­tus­ta, jo­ten maan pa­raur­hei­li­jat kil­pai­le­vat kan­sain­vä­li­sel­lä luo­ki­tus­lu­val­la.

Feld­tin luo­ki­tus on SH2. Täs­sä vam­ma­luo­kas­sa kil­pai­le­vat ki­vää­ri­am­pu­jat tar­vit­se­vat am­pu­mi­seen tu­kea.

– On ole­mas­sa to­del­la mo­nen­lai­sia sai­rauk­sia ja vam­mo­ja, ja sa­mal­la di­ag­noo­sil­la voi ol­la hy­vin­kin eri­lai­sia haas­tei­ta. Luo­kit­te­lu mää­rit­tää, mitä apu­vä­li­nei­tä ku­kin ur­hei­li­ja voi käyt­tää, Feldt sel­vit­tää.

Feldt tree­naa omal­la pai­kal­laan Mus­sa­lon vä­es­tön­suo­jas­sa ole­val­la am­pu­ma­ra­dal­la sekä pys­ty- (luok­ka R4) et­tä ma­kuu­am­mun­taa (luok­ka R5) vä­hin­tään kol­mes­ti vii­kos­sa.

Feld­til­le tär­keä apu­vä­li­ne on am­pu­ma­pöy­tä. Sen on val­mis­ta­nut pai­kal­li­nen Haa­vis­ton Ko­ne­pa­ja. Feldt oli mu­ka­na suun­nit­te­lu­työs­sä.

– Mei­dän pa­raur­hei­li­joi­den va­rus­tei­ta ei voi usein­kaan os­taa val­mii­na kau­pas­ta, hän to­te­aa.

Jaa­na Feldt on läh­dös­sä en­sim­mäi­siin MM-ki­soi­hin­sa. Vuo­den si­säl­lä hän on osal­lis­tu­nut EM- ja PM-ki­soi­hin sekä Maa­il­man Cu­piin, jos­ta tu­li­ai­si­na oli Suo­men en­nä­tys.

Feldt täh­tää pa­ra­lym­pi­a­paik­kaan Los An­ge­le­sis­sa Yh­dys­val­lois­sa ke­säl­lä 2028. Yk­si näy­tön­paik­ka ovat en­si kuun Ete­lä-Ko­re­an MM-ki­sat. Tar­koi­tus on myös kier­tää seu­raa­vat kak­si vuot­ta niin pal­jon kil­pai­luis­sa kuin se ta­lou­del­li­ses­ti on mah­dol­lis­ta.

– On val­ta­va in­ves­toin­ti työ­ky­vyt­tö­mäl­tä ih­mi­sel­tä pa­nos­taa tä­hän. Li­säs­pon­so­reil­le oli­si tar­ve, hän vink­kaa.

Jaana Feldt ampuu sekä pysty- että makuuasennossa.

Tree­nit jat­ku­vat. Töi­tä on vie­lä teh­tä­vä­nä, kos­ka pa­raur­hei­lus­sa Feld­tin la­jis­sa nai­set ja mie­het kil­pai­le­vat sa­mas­sa sar­jas­sa.

– MM-fi­naa­liin pää­see kah­dek­san pa­ras­ta. Jos sat­tuu kaik­ki täh­det mei­dän tai­vaal­la koh­dal­leen, on sii­hen mah­dol­li­suu­det.

Sai­mi nos­taa 5,5 ki­loa pai­na­van il­ma­ki­vää­rin am­pu­ma­pöy­däl­lä ole­van jou­si­tu­en pääl­le. Tuki hei­luu ja huo­juu, mut­ta vie pai­non pois asees­ta, jot­ta Feldt pys­tyy sitä kan­na­tel­la.

Sai­mi aloit­taa la­taa­mi­sen. 60 lyi­jy­luo­din ra­si­as­sa on vie­lä 59 luo­tia jäl­jel­lä. Feldt kes­kit­tyy, täh­tää ja am­puu.