Ul­la-Mai­ja Sie­vi­nen

– Mi­nut te­ke­vät iloi­sek­si toi­set ih­mi­set, yh­tei­sö ja yh­tei­söl­li­syys. Se, kun voin teh­dä asi­oi­ta yh­des­sä mui­den kans­sa. Ja kun it­se voi teh­dä toi­sen ih­mi­sen iloi­sek­si.

Näin miet­tii Kot­kan kau­pun­gin­te­at­te­rin joh­ta­ja­na 12. mar­ras­kuu­ta aloit­ta­va te­at­te­ri­tai­teen mais­te­ri, te­at­te­ri­oh­jaa­ja ja näyt­te­li­jä Mik­ko Kor­su­lai­nen.

Tu­le­vas­sa työs­sään hän ker­too ole­van­sa mah­dol­lis­ta­ja ja jouk­ku­e­pe­laa­ja.

– Se on pal­ve­lu­teh­tä­vä, jon­ka kul­ma­ki­vi­nä ovat kuun­te­lu, kan­nus­ta­mi­nen, luot­ta­mus ja avoin vuo­ro­vai­ku­tus.

Mik­ko Kor­su­lai­nen eli lap­suut­taan Ou­lus­sa, Haa­pa­jär­vel­lä ja Kuo­pi­os­sa.

– En ol­lut pie­ne­nä eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nut esiin­ty­mi­ses­tä. Ko­to­na ei kult­tuu­ria pi­det­ty tär­ke­ä­nä asi­a­na.

Nuo­re­na mie­he­nä hän kui­ten­kin et­si omaa ta­paan­sa teh­dä tai­det­ta.

– Har­ras­tin esi­mer­kik­si ku­va­tai­tei­ta, va­lo­ku­vaus­ta ja muo­toi­lua. Mu­siik­ki ja tans­si kiin­nos­ti­vat. Te­at­te­rin te­ke­mi­ses­sä yh­dis­tyi­vät sit­ten nämä it­se­ä­ni kiin­nos­ta­vat asi­at.

Kor­su­lai­nen val­mis­tui te­at­te­ri­tai­teen mais­te­rik­si Te­at­te­ri­kor­ke­a­kou­lun näyt­te­li­jä­kou­lu­tuk­ses­ta vuon­na 1996. Näyt­te­li­jä­u­ran­sa ai­ka­na hän on työs­ken­nel­lyt pit­kään Ou­lun te­at­te­ris­sa ja näy­tel­lyt siel­lä yli 50 tuo­tan­nos­sa.

Oh­jaa­ja­na Kor­su­lai­nen on työs­ken­nel­lyt vuo­des­ta 2002 läh­tien. Vuo­si­na 2019–2023 hän päi­vit­ti tai­teel­lis­ta osaa­mis­taan oh­jauk­sen mais­te­ri­o­pin­noil­la Tai­dey­li­o­pis­ton Te­at­te­ri­kor­ke­a­kou­lus­sa. Tu­le­val­la te­at­te­rin­joh­ta­jal­la on oh­jaa­ja­na ko­ke­mus­ta draa­mas­ta, mo­no­lo­geis­ta, las­ten­te­at­te­ris­ta, lii­ke­te­at­te­ris­ta, ko­me­di­as­ta, dek­ka­reis­ta, mu­siik­ki­näy­tel­mis­tä ja oop­pe­ras­ta.

– Näen esit­tä­vän tai­teen ko­ko­nai­suu­te­na, jo­hon kuu­lu­vat li­säk­si mui­den mu­as­sa tans­si ja uu­si sir­kus. Hy­vää te­at­te­ria ovat mie­les­tä­ni esi­tyk­set, jot­ka on teh­ty hy­vin, aja­tel­lus­ti sekä koko sie­lul­la ja sy­dä­mel­lä.

Te­at­te­ris­sa voi kä­si­tel­lä kai­ken­lai­sia tee­mo­ja. Hyvä te­at­te­ri on ajas­saan kiin­ni, ja se on myös yh­teis­kun­nal­li­sen vai­kut­ta­mi­sen vä­li­ne, Kor­su­lai­nen sa­noo.

– On tär­ke­ää, et­tä te­at­te­ris­sa eri­lai­set ää­net ja nä­kö­kul­mat pää­se­vät esiin. Ajat­te­len täs­sä näyt­tä­mön mo­ni­nai­suut­ta ja vas­ta val­mis­tu­nei­ta näy­tel­mä­kir­jai­li­joi­ta, oh­jaa­jia ja näyt­te­li­jöi­tä. Juu­ri nuor­ten te­ki­jöi­den kaut­ta te­at­te­rin kie­li ja ajat­te­lu uu­dis­tu­vat.

Mikko Korsulainen muistelee mielellään käyntiään Kotkassa vuonna 2017, jolloin hänen poikansa oli kilpailemassa Uuno Klami -sävellyskilpailun finaalissa.

Kuva: Mikko Korsulaisen albumi

Mik­ko Kor­su­lai­nen ko­ros­taa, et­tä kult­tuu­ri kos­kee mei­tä kaik­kia syn­ty­pe­räs­täm­me riip­pu­mat­ta. Kult­tuu­ri luo iloa, yh­teen­kuu­lu­vuut­ta ja em­pa­ti­aa, aut­taa de­mok­ra­ti­an mo­ni­ta­hois­ten on­gel­mien rat­kai­sus­sa ja ra­ken­taa lap­sil­le ja nuo­ril­le tu­le­vai­suut­ta. Il­man kult­tuu­ria yh­teis­kun­tam­me pa­hoin­voin­ti li­sään­tyy.

Ny­ky­hal­li­tuk­sen kult­tuu­riin koh­dis­tu­vat leik­kauk­set huo­let­ta­vat Kor­su­lais­ta.

– Kult­tuu­rin osuus Suo­men val­ti­on me­nois­ta on hy­vin al­hai­nen, mut­ta hal­li­tuk­sen leik­kau­sai­keet ovat pro­sen­tu­aa­li­ses­ti val­ta­via ja va­ka­vas­sa ris­ti­rii­das­sa sen oman hal­li­tu­soh­jel­man ta­voi­te­kir­jaus­ten kans­sa. Juu­ri tai­teen an­si­os­ta Suo­mi on saa­vut­ta­nut maa­il­man­kar­tal­la ko­ko­aan suu­rem­man ase­man.

Te­at­te­rin­joh­ta­jan työs­tä Kor­su­lai­sel­la ei ole ai­em­paa ko­ke­mus­ta, joh­ta­mi­ses­ta oh­jaa­ja­na si­tä­kin enem­män.

– Tär­ke­ää on kyky kuun­nel­la, osal­lis­taa, ol­la joh­don­mu­kai­nen ja teh­dä pää­tök­siä.

Kor­su­lai­nen asuu Van­taal­la, mut­ta ai­koo myö­hem­min muut­taa Kot­kaan. Va­paa-ajan har­ras­tuk­set viit­taa­vat sii­hen, et­tä mie­hen on help­po ko­tiu­tua uu­del­le ko­ti­paik­ka­kun­nal­leen.

– Tyk­kään te­at­te­rin li­säk­si lii­kun­nas­ta, klas­si­ses­ta mu­sii­kis­ta ja jaz­zis­ta, tai­de­näyt­te­lyis­tä ja va­lo­ku­vauk­ses­ta. Ke­säl­lä har­ras­tan me­lon­taa, ve­nei­lyä ja pur­jeh­ti­mis­ta.