Mielipide: Kuusankoski–Jaala aluetoimikunta kiittää!
Mielipide: Oman alueen puolustaminen on valtuustossa haasteellista
Liikkujan viikolla etuja Kotkassa
Karhulan torin uusi veistos kommentoi Karhulan Lasitehtaan perintöä
Poliisi jatkaa Haminassa tapahtuneen tulipalon esitutkintaa
Kotkassa uusi tapahtuma ikinuorille kaupunkilaisille
Karhulan torin uusi veistos kommentoi Karhulan Lasitehtaan perintöä
Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinto Veljekset Turpeinen Oy:lle – Pyhtää palkitsi Kaakon Hoiva Oy:n
Kaivosvaraus hätkäyttää
Mitä jos innostuisit ja innovoisit?
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Hyvän mielen päivässä Karhulassa Anu Hietikko (vas.), Mikko Kaitainen, Ulla-Maija Kopra, Katja Tasa ja Anne Puranen.
Kuva: Teija Piipari
Äärimmäisen tärkeää työtä
Järjestöleikkauksilla on ikäviä seurauksia, muistuttavat toimijat.
Teija Piipari
teija.piipari@pkank.fi
I niin kuin Iivari 17. G niin kuin Gabriel 56.
Mikko Kaitainen pyörittää bingokoria ja luettelee valkoisista palloista kirjaimia ja numeroita.
Meneillään on Mielessä tuulee -viikolle ajoitettu Hyvän mielen päivä, jonka järjestävät sosiaalialan yhdistys ja työllistämistoimija Silmut ry, Palvelutalo Koskenrinteen Iloa päivään -hanke ja Työttömien Keskusjärjestö. Yksi ohjelmanumeroista on Kaitaisen vetämä hyvän mielen bingopeli, joka kerää innokkaan osallistujajoukon.
O niin kuin Olli 32. Bingo!
Mielessä tuulee -viikko kerää eri toimijat yhteen ja tarjoaa kuntalaisille matalalla kynnyksellä saavutettavaa, mielen hyvinvointia tukevaa toimintaa eri puolilla kaupunkia. Kotkassa teemaviikkoa vietettiin viime viikolla jo 7. kerran.
Silmut ry:n toimitiloissa Karhulassa Hyvän mielen päivässä paitsi pelattiin bingoa, myös vietettiin aikaa yhdessä ja keskusteltiin mielen hyvinvoinnista ja sen eri keinoista. Luennoitsijana oli terveydenhoitaja, työkykykoordinaattori Ulla-Maija Kopra Työttömien Keskusjärjestö ry:n Terveyttä työttömille -toiminnasta. Kokemusasiantuntijan puheenvuoron piti tamperelainen Anu Hietikko. Lisäksi paikalla olivat Silmut ry:n toiminnasta vastaavat Katja Tasa, Tiina Tasa ja Varpu Teikari, sekä Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Iloa päivään -hankkeen edustajat, hankevastaava Anne Puranen ja hanketyöntekijä Mikko Kaitainen.
Suomen hallitus kokoontui alkuviikosta rakentamaan ensi vuoden budjettia. Talous on tiukalla, ja budjettiriihessä on tarkoitus päättää noin miljardin euron säästöistä. Samaan aikaan myös mielenosoittajat olivat liikkeellä. Mielenosoitus oli sote-järjestöihin kohdistuvia mittavia leikkauksia vastaan.
Hallituksen suunnitelmat puhuttivat myös Karhulassa. Yhteinen viesti oli, että jos rahoitukset järjestöiltä loppuvat, "mennään takapuoli edellä metsään", kuten Ulla-Maija Kopra asian ilmaisi.
– Loppupeleissä se tulee maksamaan yhteiskunnalle, jos kolmannen sektorin toiminta kovasti supistuu tai jopa loppuu, Tiina Tasa toteaa.
Silmut on Kymenlaakson hyvinvointialueen palveluntuottaja. Kymenlaakson ruoka-apuhanke avustaa hävikkiruoan jakelua. Yhdistyksen kohtaamispaikassa käy päivittäin noin 30 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa on yli 70 asiakasta. Hävikkiruokakasseja yhdistys jakoi viime vuonna noin 10 000.
Viime vuonna alkanut Iloa päivään -hanke on kohdennettu niille Kotkan alueen 64+-vuotiaille, jotka ovat eläköityneet tai eläköitymässä työttömänä. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä, tukea arjen sujumista ja ehkäistä syrjäytymistä.
– Teemme kotikäyntejä ja puhelintyötä, pidämme pelikerhoja ja järjestämme retkiä. Lokakuussa järjestämme On syksy niin ihmeellinen -tapahtuman Karhulan seurakuntakeskuksessa yhteistyössä Kotka-Kymin seurakunnan ja Koskenrinteen Kotona täälläkin -toiminnan kanssa. Myös Silmut on mukana, kertoo Anne Puranen.
Lisäksi Silmut ja Iloa päivään -hanke osallistuvat lokakuun Asunnottomien yöhön. Järjestöillä on siis suuri merkitys, koska ne järjestävät paljon erilaista toimintaa, Puranen toteaa.
– Jos kaikki tämä järjestötyö häviää ympäriltä, mitä jäisi jäljelle? huomauttaa Tasa. – Sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita uudistetaan 2027 alkaen ja sitä myötä myös kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajille voi olla odotettavissa muutoksia.
Yhdistyksellä on viisi kuntouttavaa työpajaa: kädentaidot, hävikkiruoka, kanttiini ja lounas, kiinteistö sekä kotiapu.
Työttömien Keskusjärjestö on työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien edunvalvontajärjestö. Ulla-Maija Kopra kertoo kuntouttavien työpaikkojen vähentyneen yhdistyksissä, koska hyvinvointialueet säästävät ostopaikoissa.
– Tämä vaikuttaa yhdistyksiin, joista osan toiminta on loppunut kokonaan. Lisäksi jotkut työllisyysalueet ovat käyttäneet palkkatukirahoja etupainotteisesti, ja siksi palkkatukipaikkoja ei ole tarpeeksi, koska budjetti on alun perinkin ollut tiukka.
Iloa päivään -hankkeen pääpointti on pureutua yksinäisyyteen. Kotiin on liian helppo jäädä, tietää Anne Puranen.
– Tavoitteena on, että ensin asiakkaan kanssa ovesta ulos postilaatikolle ja siitä hiljalleen edeten ryhmiimme.
Hanke päättyy ensi vuoden lopussa. Puranen toivoo, että jatkoa saadaan, koska asiakkaita on paljon.
Anu Hietikon, 53, ensimmäinen musta hetki oli, kun hän valmistui markkinointimerkonomiksi vuonna 1994. Suomi oli syvässä lamassa, eikä töitä löytynyt. Työttömyys johti masennukseen.
Neljän vuoden sinnikkään yrittämisen jälkeen hän aloitti medianomiopinnot ja työskenteli 16 vuotta ääniteknikkona, kunnes työt loppuivat.
– Nyt olen ollut työttömänä parisen vuotta, eli olen pitkäaikaistyötön. Olen myös monisairas, enkä siksi pysty tekemään koulutuksiani vastaavaa työtä. Minulla masennus ja työttömyys linkittyvät yhteen. Syön masennuslääkkeitä, syön varmaan lopun elämääni. Töitä olisi pakko saada, ja se tarkoittaa, että minun pitäisi myös opiskella uusi ammatti. Seuraava etappini on, että olen menossa Kelan kautta työkokeiluun.
Hietikko on käynyt Työttömien Keskusjärjestön kokemusasiantuntijakoulutuksen. Hyvän mielen päivässä Karhulassa hän esiintyi roolissa ensimmäistä kertaa.
– Haaveilen opiskelevani nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi, jota ehkä täydentäisin tradenomin koulutuksella. Sen jälkeen voisin työskennellä tämän tyyppisessä paikassa. Se, mitä täällä tehdään, on äärimmäisen tärkeää työtä.
Kun Anu Hietikko tekee lähtöä Kouvolaan ja juna-asemalle, häntä lähestyy nuori nainen. Alkaa vartin keskustelu.
– Se oli aito ja hieno kohtaaminen, Hietikko iloitsee jälkeenpäin. – Sain konkreettisesti nähdä, kuinka merkityksellistä kokemusasiantuntijan työ voi olla.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.