Tei­ja Pii­pa­ri

– Me ol­laan kis­so­ja ja sä­his­tään.

Päi­vän­keh­rän päi­vä­ko­dis­sa aa­mu on al­ka­nut ul­koi­lul­la pik­ku pak­kas­sääs­sä, mut­ta nyt on jo si­sä­leik­kien vuo­ro. Lap­sis­ta osa lii­keh­tii ja ään­te­lee kuin kis­sa, osa on löy­tä­nyt vä­ri­ky­nät ja tai­tei­lee pa­pe­ril­le ku­vi­oi­ta. Het­ken ku­lut­tua al­kaa yh­tei­nen aa­mu­pii­ri ja nuk­ke­te­at­te­rie­si­tys, joka on mar­ras­kui­se­na per­jan­tai­na Han­ne­le Huo­vin sa­tuun pe­rus­tu­va Lu­mi­sun­nun­tai.

– Meil­lä sa­dut ker­ro­taan, ei lu­e­ta, ker­too päi­vä­ko­din­joh­ta­ja San­na Jack­sen. – Satu ker­ro­taan joka päi­vä, ja nuk­ke­te­at­te­ris­sa vii­kon lo­puk­si satu tu­lee lap­sil­le vie­lä konk­reet­ti­ses­ti esil­le.

Poh­jois-Ky­men Stei­ner­päi­vä­ko­din kan­na­tu­syh­dis­tys ry on voit­toa ta­voit­te­le­ma­ton yh­dis­tys, joka pyö­rit­tää Kou­vo­las­sa kah­ta päi­vä­ko­tia: Päi­vän­keh­rää Kuu­san­kos­kel­la ja Aa­mu­rus­koa Es­ko­lan­mä­es­sä. Kum­pi­kin on pal­ve­lu­se­te­li­päi­vä­ko­ti, eli päi­vä­ko­ti, jon­ka Kou­vo­lan kau­pun­ki on hy­väk­sy­nyt pal­ve­lun­tuot­ta­jak­si. San­na Jack­sen on kuu­det­ta vuot­ta mo­lem­mis­sa joh­ta­ja­na.

Stei­ner­pe­da­go­gii­kas­sa asi­oi­den ja ta­pah­tu­mien ryt­mi­nen tois­tu­mi­nen päi­vien, viik­ko­jen ja vuo­den kier­ros­sa kat­so­taan tuo­van sel­keyt­tä lap­sen elä­mään, luo­van tur­val­li­suut­ta ja edis­tä­vän op­pi­mis­ky­kyä. Niin­pä Päi­vän­keh­räs­sä­kin tois­tu­vat maa­laus, lei­von­ta, met­sä­ret­ki, nuk­ke­te­at­te­ri ja ko­din­työt omi­na vii­kon­päi­vi­nään.

Ul­koi­lua on pal­jon. Luo­mu­kas­vis­ruo­ka teh­dään omas­sa keit­ti­ös­sä. Päi­vä­ko­dis­sa on myös esi­kou­lu, JEA-es­ka­ri. JEA on jous­ta­va esi- ja al­kuo­pe­tus, jos­sa esi­o­pe­tuk­sen ja en­sim­mäis­ten luok­kien ope­tuk­sen raja hä­mär­tyy.

Stei­ner­päi­vä­ko­deis­sa vaa­li­taan ko­di­no­mais­ta il­ma­pii­riä, jo­ten ryh­mät pi­de­tään pie­ni­nä.

– On­ko se hyvä vai huo­no vaih­to­eh­to, kun Kou­vo­lan kau­pun­ki ra­ken­taa iso­ja, yli sa­dan lap­sen päi­vä­ko­te­ja, San­na Jack­sen poh­tii. – To­si­a­sia kui­ten­kin on, et­tä isoi­hin komp­lek­sei­hin ol­laan me­nos­sa.

Päi­vän­keh­rä on noin 20-paik­kai­nen, nyt lap­sia on 17.

– Nyt on en­sim­mäi­nen ker­ta vuo­siin, et­tä Päi­vän­keh­rään mah­tui­si lap­sia vaik­ka heti.

Vuo­si on eri­koi­nen myös sen ta­kia, et­tä es­ka­ri­lai­sia on iso ryh­mä, yh­dek­sän.

–  En­si vuon­na olem­me­kin ti­lan­tees­sa, et­tä kun es­ka­ri­lai­set läh­te­ä­vät kou­luun, avau­tuu meil­lä to­del­la mon­ta hoi­to­paik­kaa.

Jack­sen tie­dos­taa sen, et­tä Kou­vo­las­sa lap­si­mää­rä vä­he­nee vuo­si vuo­del­ta.

– Sik­si mei­dän on teh­tä­vä asi­a­kas­han­kin­taa.

Päi­vä­hoi­to­paik­ko­ja voi tie­dus­tel­la suo­raan päi­vä­ko­deis­ta. Jos lap­sel­le on tar­jo­ta hoi­to­paik­ka, per­he ha­kee pal­ve­lu­se­te­liä kau­pun­gil­ta.

Kuka olet? Mik­si olet tääl­lä? Lap­set pom­mit­ta­vat ky­sy­myk­sil­lään ou­toa vie­ras­ta, mut­ta siir­ty­vät no­pe­as­ti omiin mie­li­ku­vi­tus­leik­kei­hin­sä. San­na Jack­sen kat­soo me­noa hy­mys­sä suin. Hä­nel­lä on kui­ten­kin huo­li, et­tei­vät lap­set enää tu­le­vai­suu­des­sa saa luon­tai­sia ko­ke­muk­sia maa­il­mas­ta. Et­tä kaik­kien ai­ka ku­luu mo­bii­li­lait­tei­den ää­res­sä ai­kaa ku­lut­ta­mas­sa.

– Mut­ta tääl­lä meil­lä ei kat­sel­la mi­tään tab­let­te­ja, vaan lau­le­taan ja lo­ru­tel­laan, teh­dään kä­sil­lä ja men­nään met­sään.