Iiris Vesalainen viihtyy kotipuutarhassaan
Mielipide: Kuusankoskitalon vähäinen käyttö harmittaa
Mielipide: Kiitos ystävällisille ihmisille Kotkassa
Mielipide: Vuokralainen on myös ihminen
Kristallinloistoa vanhassa hirsilinnassa
”Uudella alamitalla kuhan kalastaminen loppuu” – Kuhan pyyntimitan nostaminen ihmetyttää Jyri Langia
Ennätysmäärä kilpailijoita RX Masters rallicrossiin Kouvolan Tykkimäelle
Vain toinen leski voi ymmärtää toista
Kotkan Kairossa soi taas jazz – Yksi vieraista on Amy Winehousen bändissä kantavana voimana ollut multi-instrumentalisti Xantone Blacq
Hyväntekeväisyyskalenterissa Kotkaa kauneimmillaan
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Lajityypillinen ruokinta – avain hevosen ja koiran hyvinvointiin
Myö välitetään sinusta - Sinun Tähden Hoivapalvelut tarjoaa tukea kaikille
Juoksulenkki, koirakävely tai pyöräily - Antaa sinulle energiaa sekä hyvän mielen
Huolenpitoa suurella sydämellä
Mielipide: Eläke-edut on porrastettava huollettujen lasten perusteella
Lapsiperhe on suomalaisten tahtoma elämäntapa. Suomen 18–40 vuotias nuoriso tahtoisi saada keskimäärin 2,44 lasta. Elämä lapsiperheessä on heidän tärkein tavoitteensa. Se on paljon tärkeämpää kuin työ.
Vuoden 2023 alkupuoliskolla vauvoja syntyi enää 21 180 eli 1,28 lasta per nainen. Suomalaiset saavuttavat vain 52 prosenttia tahtomastaan lapsiluvusta. Hyvä elämä lasten kanssa jää yhä useammalle haaveeksi. Tämä jäytää hyvinvointia ja tulevaisuuden uskoa.
Hyvinvointivaltio ja eläkejärjestelmä on rakennettu terveen väestörakenteen varaan. Palveluiden rahoittajien ja niiden käyttäjien suhdeluvun tulisi mahdollistaa palveluiden ja etuuksien tuotanto. Suomessa syntyvyys alitti väestön uusiutumisrajan 2,1 lasta per nainen vuonna 1969. Vuonna 2023 alimmasta kestävästä tasosta – noin 70 000 lasta per vuosi – saavutetaan enää 60 prosenttia eli runsaat 42 000 lasta. Tämä ei riitä. Muut tekijät vakioiden nykyisellä kokonaishedelmällisyysluvulla väestöstä on kahden sukupolven kuluttua jäljellä runsaat 40 prosenttia.
Lapsikato on puoli vuosisataa kytenyt aikapommi, joka merkitsee väestön ikääntymistä, huoltosuhteen romahdusta ja hyvinvointivaltion rahoituskriisiä. Julkisen talouden alijäämän sekä sote-palveluiden kriisin juurisyy on riittämätön syntyvyys. Ongelma ei ratkea julkisen talouden ”leikkauksilla” eikä palvelutason laskemisella, sillä ne eivät korjaa lapsikatoa. Lapsipula horjuttaa eläkejärjestelmää, jossa eläke-etuja jo vähennetään eläkkeiden maksajien huvetessa. Nopea huoltosuhteen romahdus haastaa lopulta valtion ja suomalaisen kulttuurin olemassaolon. Alhainen syntyvyys on yleisen edun vastainen tila, joka johtaa hyvinvointiyhteiskunnan alas ajoon.
On ryhdyttävä välittömiin ja rakenteellisiin toimiin, jolla Suomen nuorisoa tuetaan tahdotun lapsiluvun saavuttamiseksi ja onnen sekä yleisen edun turvaamiseksi. Julkisten varojen uudelleenjakoa sekä politiikan painopisteitä on muutettava kohti kestävyyttä ja hyvinvointia. Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan keskeiseksi lähtökohdaksi tulee asettaa kestävyys eli hyvinvoiva lapsiperhe sekä kansalaisten tahtoma lapsiluku. Tämän vuoksi verotuksen painopistettä on voimakkaasti käännettävä lapsiperheitä ja lasten hankintaa tukevaksi. Eläke-edut on positiivisesti sidottava huollettujen lasten määrään.
Työ-, koulutus-, asunto- ja sosiaalipolitiikan on mahdollistettava tahdottu lasten hankinta lasten saamisen mahdollistavassa iässä. Odottavia äitejä ja nuoria perheitä on tuettava lasten hankinnassa ja Suomen nuorison hiillostaminen globaaleilla ongelmilla ja disinformaatiolla on lopetettava.
Lasten kotihoito on tunnustettava korvaamattoman arvokkaaksi työksi ja ylisukupolvinen kestävyys sekä onni asetettava politiikan lähtökohdaksi.
Juhani Pekkola
FT Sosiologian dosentti
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.