26. tou­ko­kuu­ta pe­la­taan jää­kie­kon MM-kil­pai­lu­jen fi­naa­li. Suo­men tu­le­va vas­tus­ta­ja ei vie­lä ole var­mis­tu­nut. Va­li­tet­ta­van vä­häl­le huo­mi­ol­le on jää­nyt se, et­tä sa­ma­na päi­vä­nä käy­dään myös eu­ro­vaa­lit. Niis­sä kil­pai­luis­sa Suo­mel­la on vas­tus­ta­jia enem­män, ja ne ovat vie­rai­den mai­den jää­kiek­ko­jouk­ku­ei­ta pal­jon vaa­ral­li­sem­pia.

Yk­si va­ka­vim­mis­ta vas­tus­ta­jis­ta on tie­tä­mät­tö­myys sii­tä, kuin­ka tär­keis­tä vaa­leis­ta on kyse. Eu­ro­vaa­lit, jois­sa ää­nes­tysp­ro­sent­ti jää yleen­sä to­del­la al­hai­sek­si, ovat huo­mat­ta­vas­ti esi­mer­kik­si pre­si­den­tin­vaa­le­ja tär­ke­äm­mät. Edes kun­ta-, tai edus­kun­ta­vaa­lit ei­vät ole niin mer­ki­tyk­sel­li­siä kuin joka vii­des vuo­si käy­tä­vät eu­ro­vaa­lit. Noin kol­me nel­jä­so­saa maam­me lain­sää­dän­nös­tä on ni­mit­täin tuon­ti­ta­va­raa Brys­se­lis­tä. Siel­tä saa­pu­vat ase­tuk­set ja di­rek­tii­vit, on oman edus­kun­tam­me käy­tän­nös­sä pak­ko niel­lä. Kan­sal­li­nen liik­ku­ma­va­ra näi­den suh­teen on ka­pea. Ei siis ole täy­sin mer­ki­tyk­se­tön­tä, ketä siel­lä Brys­se­lis­sä is­tuu.

Toi­nen tie­tä­mät­tö­myy­teen liit­ty­vä har­ha­luu­lo on, et­tä Suo­mel­la ei EU:ssa oli­si pää­tös­val­taa, kos­ka yh­teen­sä yli seit­se­mäs­tä­sa­das­ta eu­ro­par­la­men­taa­ri­kos­ta ai­no­as­taan 13 on suo­ma­lai­sia. Suo­ma­lai­set ei­vät kui­ten­kaan muo­dos­ta Brys­se­lis­sä omaa jouk­ku­et­taan, vaan esi­mer­kik­si kaik­kien mai­den so­si­a­lis­tit ja fe­de­ra­lis­tit ovat liit­tou­tu­neet yh­teen suo­ma­lais­ten aa­te­vel­jien­sä kans­sa. Vih­reä suo­ma­lai­nen ajaa Brys­se­lis­tä kä­sin vih­re­ää po­li­tiik­kaa koko Eu­roop­paan, ja tu­ke­naan hä­nel­lä on kaik­kien mai­den vih­re­ät.

Lä­hes jo­kai­ses­sa Eu­roo­pan Uni­o­nin maas­sa on pe­rus­suo­ma­lais­ten kal­tai­nen puo­lue nous­sut vii­me vuo­sien ai­ka­na kol­men suu­rim­man puo­lu­een jouk­koon. Eri­näi­sis­tä ero­a­vai­suuk­sis­taan huo­li­mat­ta näil­le puo­lu­eil­le on yh­teis­tä kan­sal­li­sen pää­tös­val­lan pa­laut­ta­mi­nen, liit­to­val­ti­o­ke­hi­tyk­sen py­säyt­tä­mi­nen ja ete­läs­tä Eu­roop­paan suun­tau­tu­van hait­ta­maa­han­muu­ton lo­pet­ta­mi­nen.

Nyt nämä kan­sal­lis­mie­li­set puo­lu­eet eri puo­lil­ta yh­teis­tä ja ra­kas­ta Eu­roop­paam­me ovat vii­mein yh­dis­ty­mäs­sä yh­dek­si suu­rek­si puo­lu­e­ryh­mäk­si. On mah­dol­lis­ta, et­tä täs­tä puo­lu­e­ryh­mäs­tä tu­lee jopa Eu­roo­pan suu­rin. Suo­mes­ta Pe­rus­suo­ma­lai­set on mu­ka­na täs­sä jou­kos­sa.

Pe­rus­suo­ma­lai­sil­la, yh­des­sä mui­den mai­den pe­rus­suo­ma­lais­ten kans­sa, on nyt mah­dol­li­suus voit­taa Eu­roo­pan mes­ta­ruus. Jot­ta tämä to­teu­tuu, on tär­ke­ää, et­tä en­nen jää­kiek­ko­fi­naa­lin al­kua jo­kai­nen kan­sal­li­sen pää­tös­val­lan pa­laut­ta­mi­ses­ta kiin­nos­tu­nut ja liit­to­val­ti­o­ke­hi­tyk­ses­tä huo­les­tu­nut suo­ma­lai­nen käyt­tää ää­ni­oi­keut­taan. Eu­roo­pan Uni­o­nis­ta ero­a­mi­nen on teh­ty kä­sit­tä­mät­tö­män han­ka­lak­si. Nyt on­kin eh­kä tär­ke­äm­pää muut­taa uni­o­nia si­ten, et­tä se pal­ve­lee omia kan­sa­lai­si­aan ja pa­laut­taa Eu­roo­pan ar­vot al­ku­pe­räi­sil­le juu­ril­leen.

Juho Ee­ro­la (ps.)

Kan­sa­ne­dus­ta­ja, edus­kun­nan 1. va­ra­pu­he­mies

Kot­ka