Kuin­ka pal­jon so­si­aa­li­tur­van hei­ken­nyk­set ovat tuo­neet kas­vua ja uu­sia työ­paik­ko­ja? Ei yh­tään työ­paik­kaa ja mii­nus­merk­ki­sen kas­vun, sekä in­hi­mil­li­sen hä­dän. En­tä mi­ten hy­vin­voin­ti­val­tio voi? Min­kä­lai­ses­sa kun­nos­sa val­ti­on­ta­lous on hir­mu­hal­li­tuk­sen te­ke­mien so­si­aa­li­tur­va­leik­kaus­ten ja vau­rail­le suun­nat­tu­jen ve­ro­na­len­nus­ten jäl­keen?

Pet­te­ri Or­pon (Kok.) lu­pauk­sis­sa oli mm. et­tei ke­nel­tä­kään vaa­di­ta koh­tuut­to­muuk­sia ja 100 000 uut­ta työ­paik­kaa. Ai niin, vau­raam­pien ve­ro­na­len­nuk­set­kin oli­vat lu­pauk­sia. Vain yk­si lu­paus to­teu­tuu niis­tä mo­nis­ta. On­ko koh­tuul­lis­ta, et­tä lu­pauk­sis­ta huo­li­mat­ta nyt tu­han­net lap­si­per­heet jo­not­ta­vat ruo­kaa lei­pä­jo­nois­sa ja kär­si­vät ar­kie­lä­män puut­teis­ta?

Mi­ten nyt näin kä­vi­kään? Työ­paik­ko­ja ei ole tul­lut, ei­kä ole tu­los­sa lä­hi­ai­koi­hin. Köyh­ty­nei­den ih­mis­ten mää­rä on hir­vit­tä­vä ja kas­vaa jo­kai­nen päi­vä. Mu­ka­na köy­hyy­des­sä on yli 140 000 las­ta. Ei­hän täs­sä niin pi­tä­nyt käy­dä, mut­ta kävi kui­ten­kin. Hy­vin­voin­ti­val­tio on tu­hon par­taal­la. Sa­doil­la­tu­han­sil­la hy­vin­voin­ti on jo tu­hot­tu hir­mu­hal­li­tuk­sen pää­tök­sil­lä. Hy­vin­voin­ti on vain il­luu­sio, joka kos­ket­taa ai­no­as­taan vau­rai­ta. Ei ole enään toi­voa, ei­kä unel­mia. Mo­lem­mat on tu­hot­tu.

Työ­e­lä­män tu­ho­a­mi­nen­kin nä­kyy kai­kis­sa ti­las­tois­sa ja ole­mat­to­mis­sa työ­pai­kois­sa. Työt­tö­myys on Eu­roo­pan kär­ki­ti­lal­la ja ai­em­pi kol­mi­kan­tai­seen luot­ta­muk­seen pe­rus­tu­va työ­e­lä­mä on tu­hou­tu­nut.

Edel­leen pää­mi­nis­te­ri Or­po se­lit­tää on­gel­mia Uk­rai­nan so­dal­la. Huo­mi­on ar­vois­ta on, et­tä Ve­nä­jän Uk­rai­naan te­ke­mä hyök­käys al­koi jo en­nen kuin Or­pos­ta tuli kau­hu­hal­li­tuk­sen pää­mi­nis­te­ri tyh­ji­ne lu­pauk­si­neen.

Jo­ten­kin näyt­tää sil­tä, et­tä avain­po­li­ti­kot ei­vät ol­leet kou­luis­saan pe­na­lin te­rä­vim­piä ky­niä, Ni­mit­täin ma­te­ma­tii­kas­sa näyt­tää ole­van huo­mat­ta­via puut­tei­ta, ai­na­kin kun kat­soo asi­oi­ta kan­sa­lai­sen nä­kö­kul­mas­ta tu­lo­jen suh­det­ta me­noi­hin ja uu­sim­pien vel­ka­ti­las­to­jen va­los­sa.

On suo­raan sa­no­en idi­o­tis­miä väit­tää, et­tä em­me vaa­di ke­nel­tä­kään koh­tuut­to­muuk­sia ja tuom­me Suo­meen 100 000 uut­ta työ­paik­kaa, kun sa­maan ai­kaan tu­han­net ja taas tu­han­net työ­pai­kat lak­kaa­vat ole­mas­ta. Ih­mi­set jou­tu­vat sen vuok­si köy­hyy­teen hal­li­tuk­sen te­ke­mien jär­kyt­tä­vien so­si­aa­li- ja an­si­o­tur­va­leik­kaus­ten vuok­si.

Sa­dat­tu­han­net per­heet, työt­tö­mät, sai­raat, vam­mai­set, opis­ke­li­jat ja ikäih­mi­set jou­tu­vat elä­mään huo­mat­ta­vas­ti toi­meen­tu­lo­ra­jo­jen ala­puo­lel­la. Sil­loin ei voi pu­hua hy­vin­voin­nis­ta tai edes hy­vin­voin­ti­val­ti­os­ta. Ih­mi­sil­lä on to­del­li­nen hätä. Iso jouk­ko ih­mi­siä jo­not­taa päi­vit­täin ko­ko­a­jan pi­den­ty­vis­sä lei­pä­jo­nois­sa ruo­kaa, jota ei kai­kil­le edes rii­tä. Sa­maan ai­kaan vau­raam­mat miet­ti­vät, et­tä mi­tä­hän sher­ryä ot­tais tä­nään jälk­kä­rik­si vai läh­tis­kö sit­ten­kin Fer­ra­ril­la ajo­len­kil­le.

Hy­vin­voin­ti kos­ket­taa vain vä­es­tön vau­raam­paa luok­kaa. Muut tul­koon omil­laan toi­meen.

Al­po Jäp­pi­nen

Kot­ka