Mielipide: Muutama numerotieto mietittäväksi Ratamopäätöksestä
Kouvola täyttyy nuorkauppakamarilaisista
Tavara vaihtaa taas omistaa Kouvolassa
Puutarhajätteille voi tilata noudon kotipihasta
Lukijan kuva: pajunkissa
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Mielipide: Kahtia jakautunut hyvinvointiyhteiskunta
Suomi on jakaantunut kahtia, hyvinvointi- ja pahoinvointiyhteiskunnaksi.
Jakautuminen on aivan selkeästi havaittavissa kaikkialla ja monessa asiassa. Inflaation vaikutukset näkyy selkeänä muutoksena huonompaan heikompiosaisten arjessa.
Suomessa elää lähes miljoona ihmistä toimeentulorajalla. Suuri osa heistä alle sen. Heidän talouksissa on yli 130 000 lasta mukana köyhyydessä ja monissa sosiaalisissa puutteissa.
Juhlapuheissa ja kabineteissa puhutaan kauniisti ihmisoikeuksista ja lastenoikeuksista, mutta totuus on niitä puheita karumpi. Suomessa voi pahoin, todella suuri joukko ihmisiä ja perhitä. Osalla heistä on jokapäiväinen ruokakin luksusta. Monelle lapselle koulun tarjoama lämmin ateria on ainut koko päivänä. Kouluateriaa ei saa viikonloppuina.
Hyvinvointiyhteiskunta on jakautunut kahtia. Hyvinvointi ei kosketa suurta ihmisryhmää. Köyhien määrä kasvaa vauhdilla samaan aikaan, kun hyvinvointi kasvaa paremmin toimeentulevalla osalla kansaa. Politiikassa vaaditaan heille vielä lisää hyvinvointia arvosidonnaisilla haaveilla veron alentamisesta.
Tuloerot ovat kasvaneet jo vuosikymmetet, kun samalla köyhyys on pahentunut alemmassa sosiaaliluokassa. Hyvinvoinnista hyvinvointiyhteiskunnassa nauttii vain, he joilla on siihen varaa. Heidän tulevakin hyvinvontiyhteiskunta halutaan varmistaa leikkaamalla nykyisen köyhempien sosiaaliturvasta.
Kansaivälisiä ihmisoikeussopimuksilla ei ole sijaa päätöksenteossa, vaan ne ovat olleet enemmän kiusallisia haittoja, jarrutettaessa perustuslain vastaisesti sosiaaliturvaa. Siitä johtuen Euroopan neuvoston sosiaalistenoikeuksien komitea on huomauttanut Suomea useaan kertaan liian alhaisesta sosiaaliturvasta.
Marinin hallitus paransi jonkin verran sosiaalietuuksia, mutta ei niin paljon, että se riittäisi kattamaan ihmisoikeussopimuksissa sovittua minimitasoa. Se oli oikean suuntainen alku sosiaaliturvan parantamiselle. Mutta nyt sitä haluttaisiin taas leikata ja indeksijäädyttää.
Aiemmat sosiaaliturvan leikkurit ja indeksijarrut ovat estäneet tulonsiirtojen kehittymistä Euroopan neuvoston vaatimaan minimitasoon. Se loukkaa satojentuhansien ihmisten perustuslaillista- ja ihmisoikeutta riittävään sosiaaliturvaan. Se on ollut liian alhainen jo pitkään.
Ihmisillä on ihan oikeesti hätä toimeentulon vähyyden vuoksi. Pitkistä leipäjonoista ei kaikille ole apua. Jaettavan ruoan määrät on vähentyneet samaan aikaan kun jonot on kasvaneet entistä pitemmiksi. Kaupoissa olevat alennustuotteet kelpaava keskiluokalle. Niistä kilpaillaan. Siksi jäännösruokaa ei ole tarpeeksi jaettavaksi leipäjonoihin.
Alpo Jäppinen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.