BBQ-ruokaa Sapokan kesäravintolasta
Miehikkälän kesässä peppu pyörii ja kantri soi
Positiivisin kouvolalainen 2023 -äänestys on käynnissä
Jarmo Korhonen on kokenut veneilijä
Mielipide: Luottamus uutisointiin sai vakavan kolhun
Kouvolassa ja Iitissä kuvataan kesällä kauhuelokuvaa – Rooleissa monia tuttuja kasvoja
Kuninkaantieajossa yleisö pääsee seuraamaan museo- ja harrasteautoja
Poikki menneet nivelsiteet voivat kasvaa takaisin kiinni
Kotkan entinen rahatoimisto takaisin pankiksi
Mielipide: Vain Ukrainan Nato-jäsenyyden tähden
Mielipide: Kahtia jakautunut hyvinvointiyhteiskunta
Suomi on jakaantunut kahtia, hyvinvointi- ja pahoinvointiyhteiskunnaksi.
Jakautuminen on aivan selkeästi havaittavissa kaikkialla ja monessa asiassa. Inflaation vaikutukset näkyy selkeänä muutoksena huonompaan heikompiosaisten arjessa.
Suomessa elää lähes miljoona ihmistä toimeentulorajalla. Suuri osa heistä alle sen. Heidän talouksissa on yli 130 000 lasta mukana köyhyydessä ja monissa sosiaalisissa puutteissa.
Juhlapuheissa ja kabineteissa puhutaan kauniisti ihmisoikeuksista ja lastenoikeuksista, mutta totuus on niitä puheita karumpi. Suomessa voi pahoin, todella suuri joukko ihmisiä ja perhitä. Osalla heistä on jokapäiväinen ruokakin luksusta. Monelle lapselle koulun tarjoama lämmin ateria on ainut koko päivänä. Kouluateriaa ei saa viikonloppuina.
Hyvinvointiyhteiskunta on jakautunut kahtia. Hyvinvointi ei kosketa suurta ihmisryhmää. Köyhien määrä kasvaa vauhdilla samaan aikaan, kun hyvinvointi kasvaa paremmin toimeentulevalla osalla kansaa. Politiikassa vaaditaan heille vielä lisää hyvinvointia arvosidonnaisilla haaveilla veron alentamisesta.
Tuloerot ovat kasvaneet jo vuosikymmetet, kun samalla köyhyys on pahentunut alemmassa sosiaaliluokassa. Hyvinvoinnista hyvinvointiyhteiskunnassa nauttii vain, he joilla on siihen varaa. Heidän tulevakin hyvinvontiyhteiskunta halutaan varmistaa leikkaamalla nykyisen köyhempien sosiaaliturvasta.
Kansaivälisiä ihmisoikeussopimuksilla ei ole sijaa päätöksenteossa, vaan ne ovat olleet enemmän kiusallisia haittoja, jarrutettaessa perustuslain vastaisesti sosiaaliturvaa. Siitä johtuen Euroopan neuvoston sosiaalistenoikeuksien komitea on huomauttanut Suomea useaan kertaan liian alhaisesta sosiaaliturvasta.
Marinin hallitus paransi jonkin verran sosiaalietuuksia, mutta ei niin paljon, että se riittäisi kattamaan ihmisoikeussopimuksissa sovittua minimitasoa. Se oli oikean suuntainen alku sosiaaliturvan parantamiselle. Mutta nyt sitä haluttaisiin taas leikata ja indeksijäädyttää.
Aiemmat sosiaaliturvan leikkurit ja indeksijarrut ovat estäneet tulonsiirtojen kehittymistä Euroopan neuvoston vaatimaan minimitasoon. Se loukkaa satojentuhansien ihmisten perustuslaillista- ja ihmisoikeutta riittävään sosiaaliturvaan. Se on ollut liian alhainen jo pitkään.
Ihmisillä on ihan oikeesti hätä toimeentulon vähyyden vuoksi. Pitkistä leipäjonoista ei kaikille ole apua. Jaettavan ruoan määrät on vähentyneet samaan aikaan kun jonot on kasvaneet entistä pitemmiksi. Kaupoissa olevat alennustuotteet kelpaava keskiluokalle. Niistä kilpaillaan. Siksi jäännösruokaa ei ole tarpeeksi jaettavaksi leipäjonoihin.
Alpo Jäppinen
Kotka
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.