Mielipide: Kymenlaakson maut pöytään ja vientiin
Mielipide: Kouvolan omaisuus pöydälle, ennen kuin veronmaksajan kukkaroa avataan
Parempilaatuista jäätä vähemmällä energialla
Poliisi valvoo hirvenmetsästystä Kaakkois-Suomessa
OP Pohjola: Torjuntatoimet estävät huijauksia
Jaala Areenan ensi kesässä uusi laulunäytelmä ja ravintolayrittäjä
Valtatie 7/E18 Haminan ohikulkutie suljetaan Husulan ja Kolsilan tunnelien kohdalla
Kouvolaan uusi kaksipäiväinen kesäfestivaali
Partiotytöt öljyntorjunnan tutkijoina
Parhaat löydöt menevät nopeasti
70 vuotta tukea, tietoa ja yhdessä kulkemista
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Mielipide: Kymenlaakson maut pöytään ja vientiin
Kymenlaaksolla on käsissään poikkeuksellisen vahvat eväät ruokamatkailuun. On kalastusta, lähiruokaa, maatiloja, elintarvikealan yrittäjiä ja vahvaa ruokaperinnettä. Sijainti on pääkaupunkiseudun ja itärajan välissä.
Nyt nämä vahvuudet pitää osata tehdä näkyviksi ja tuotteistaa paremmin.
Kymenlaakson ruokaperinteessä näkyvät alueen monivaiheinen historia ja erilaiset kulttuurivaikutteet. Hapanlimput, piirakat, rieskat, kalat, marjat ja sienet kuuluvat maakunnan ruokapöytään. Tätä perinnettä ei pidä nähdä menneisyytenä, vaan mahdollisuutena rakentaa modernia ruokamatkailua.
Hyvä esimerkki on Kymenlaakso-menu, jossa paikalliset ravintolat ja matkailutoimijat ovat nostaneet maakunnan omat maut osaksi matkailutuotteita. Mukana on niin merellisiä ravintoloita Kotkassa kuin maatilamatkailua Haminassa, Virolahdella ja Miehikkälässä. Myös Kymijoen ympärille rakentuu hieno kokonaisuus, jossa ruoka, luonto ja elämykset yhdistyvät.
Tässä on juuri se suunta, johon Kymenlaaksossa kannattaa määrätietoisesti panostaa.
Ruokamatkailu ei tarkoita pelkästään ravintolassa syömistä. Se voi olla kalastusretki, maatilavierailu, lähiruokalounas, metsäretki marjojen ja sienten parissa, panimokierros, paikallinen leipomo tai tuottajan tilamyymälä. Parhaimmillaan matkailija saa kokonaisen tarinan: mistä ruoka tulee, kuka sen tuottaa ja millaisessa ympäristössä se valmistetaan ja nautitaan.
Myös Kymenlaakson omista tuotteista voidaan rakentaa nykyistä vahvempia matkamuistoja ja vientituotteita. Kouvolassa esimerkiksi lakritsilla on jo kansainvälistä markkinaa, ja paikallisia tuotteita, kuten kahvia ja muita elintarvikkeita, on mahdollista kytkeä entistä vahvemmin osaksi matkailua.
Ruokamatkailun rinnalla ruokaviennissä on koko maallamme suuri kasvun mahdollisuus. Suomessa ruoan kauppatase on edelleen vahvasti alijäämäinen. Siksi suomalaisen ruoan asemaa on vahvistettava sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisesti. Kyse on yritysten kasvusta, työpaikoista ja myös huoltovarmuudesta. Elintarvikemarkkinalain uudistamisella nykyhallitus on pyrkinyt alkutuottajan aseman parantamiseen ja kannattavuuteen.
Ruokamatkailu alkaa pellolta, tilalta ja mereltä. Alkutuotannon on oltava kannattavaa, jotta koko ruokaketju voi menestyä. Myös julkisissa ruokahankinnoissa on tärkeää hyödyntää kotimaisia ja paikallisia raaka-aineita. Kun veroeuroilla hankitaan paikallista ruokaa, raha jää kiertämään alueelle. Samalla vahvistetaan yrittäjyyttä, työpaikkoja ja huoltovarmuutta.
Kymenlaakso tarvitsee nyt lisää yhteistyötä tuottajien, ravintoloiden, elintarvikeyritysten, matkailutoimijoiden, kuntien ja koulutuksen välillä. Tarvitaan myös rohkeampaa markkinointia. Maakunnan pitää kertoa nykyistä selvemmin, miksi tänne kannattaa tulla syömään, kokemaan ja viipymään. On yrittäjiä, osaamista ja tarinoita. Nyt ne pitää yhdistää tuotteiksi, elämyksiksi ja kasvuksi.
Jaana Strandman
kansanedustaja PS
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.