Pö­lyt­tä­jä­hyön­tei­set ja nii­den mer­ki­tys aut­taa osal­taan ym­mär­tä­mään, mitä luon­to­ka­to tar­koit­taa. Luon­to­ka­don ete­ne­mi­nen on al­ka­nut vii­me­ai­koi­na nä­kyä myös hyön­tei­sis­sä. Ih­mi­sel­le elin­tär­kei­den pö­lyt­tä­jä­hyön­teis­ten vä­hen­ty­mi­nen on he­rät­tä­nyt maa­il­man­laa­juis­ta huol­ta.

Pö­lyt­tä­jien ti­lan­ne Suo­mes­sa näyt­täi­si kui­ten­kin ole­van pa­rem­pi kuin mo­nes­sa muus­sa maas­sa. Tääl­lä ei ole ai­na­kaan tois­tai­sek­si ta­pah­tu­nut laa­ja­mit­tais­ta pö­lyt­tä­jä­kan­to­jen ro­mah­dus­ta tai yleis­ten la­jien no­pe­aa ka­to­a­mis­ta.

Pö­lyt­tä­jä­hyön­teis­ten kan­nat ovat kui­ten­kin ylei­ses­ti maa­il­mal­la sel­ke­äs­ti vä­hen­ty­neet. Sak­sas­sa suo­ri­te­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa 2017 tut­ki­jat te­ki­vät ko­keen, jos­sa mi­tat­tiin len­tä­vien hyön­teis­ten mas­saa useil­la suo­je­lu­a­lu­eil­la. Koe oli tois­tet­tu sa­man­lai­se­na 27 vuo­den ajan. Tänä ai­ka­na len­tä­vien hyön­teis­ten mää­rä oli ro­mah­ta­nut yli 75 pro­sent­tia.

Ti­lan­ne voi kui­ten­kin muut­tua no­pe­as­ti meil­lä tääl­lä Suo­mes­sa, sil­lä il­mas­ton­muu­tos, eli­nym­pä­ris­tö­jen ka­to­a­mi­nen, vie­ras­la­jien le­vi­ä­mi­nen ja eri­lais­ten myrk­ky­jen li­sään­ty­nyt käyt­tö – esi­mer­kik­si gly­fo­saa­tin – vai­kut­ta­vat tääl­lä­kin.

Suo­mes­sa on­kin pal­jon uha­na­lai­sia pö­lyt­tä­jä­la­je­ja, joi­den kan­nal­ta oli­si eri­tyi­sen tär­ke­ää suo­jel­la ja li­sä­tä mo­ni­muo­toi­sia kas­vi­la­jiyh­tei­sö­jä.

Pö­lyt­tä­jät ovat vil­je­ly­mai­den ohel­la avain­toi­mi­joi­ta myös mo­nes­sa muus­sa ym­pä­ris­tös­sä. Ne ovat tär­kei­tä met­sien ja soi­den mar­ja­sa­doil­le sekä mo­nil­le muil­le kas­veil­le. 75 pro­sent­tia vil­je­ly­kas­veis­ta tar­vit­see hyön­teis­pö­ly­tys­tä.

Suo­men la­jien uha­na­lai­suu­sar­vi­on mu­kaan pe­rin­ne­mai­se­mien, ku­ten niit­ty­jen ja ke­to­jen, la­jit ovat toi­sek­si uha­na­lai­sim­pia met­sä­la­jien jäl­keen. Pö­lyt­tä­jis­tä moni elää näis­sä ym­pä­ris­töis­sä.

Pe­rin­ne­bi­o­toop­pien li­säk­si pö­lyt­tä­jät hyö­ty­vät mo­nis­ta uu­se­li­nym­pä­ris­töis­tä, ku­ten paah­tei­sis­ta tien­pien­ta­reis­ta, met­sän­reu­nois­ta ja ra­ken­nus­ten sei­nus­tois­ta. Myös täl­lai­sia paik­ko­ja voi­daan hoi­taa ta­voit­teel­li­ses­ti luon­non­kuk­kien mää­rän li­sää­mi­sek­si, jol­loin sa­mal­la suo­jel­laan hyön­tei­siä.

Tien­pien­ta­rei­den jär­ke­väl­lä nii­tol­la ja jo­kai­sen oman pi­han har­ki­tul­la hoi­dol­la on vai­ku­tus­ta pö­lyt­tä­jä­hyön­teis­ten ti­laan.

Pö­lyt­tä­jä­hyön­tei­set ei­vät vain ilah­du­ta ul­ko­nä­öl­lään, vaan ne te­ke­vät tär­ke­ää työ­tä, jos­ta myös ih­mi­nen hyö­tyy. On ar­vi­oi­tu, et­tä Suo­men maa­ta­lous hyö­tyy vuo­sit­tain noin 50 mil­joo­nan eu­ron edes­tä pö­lyt­tä­jien te­ke­mäs­tä työs­tä. Pö­lyt­tä­jien kaut­ta on­kin hel­pom­pi ym­mär­tää luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta ja ih­mi­sen vai­ku­tus­ta sii­hen. Tut­ki­joi­den mu­kaan toi­met pö­lyt­tä­jien suo­je­le­mi­sek­si on aloi­tet­ta­va heti.

Ant­ti Koi­vis­to

pu­heen­joh­ta­ja,

Riku Rin­ne­kan­gas

toi­min­nan­joh­ta­ja

Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton Ky­men­laak­son pii­ri ry