Bussit ajavat vappuna myös yövuoroja
Yleisessä Saunassa yksi konsertti
Varissaaren ravintolatoiminnan ja yhteysliikenteen kilpailutus avattu
Haminan Mäntlahden entisen upseerikylän alueen tontit myynnissä
Näyttelijä Eero Ahosta Hamina Priden suojelija
Koiratreffit tuo karvakuonot Karhulan torille
Kymenlaakson vuoden kylä ja maaseututoimijat on valittu
Vesitorninkadun eteläinen osa Karhulassa suljetaan väliaikaisesti
Kotkan kauppatorin kehittäminen jatkuu – Yhteisterassi monipuolistuu, torin kesässä uusia toimijoita ja tapahtumia
Sopeuttaminen tuottaa tulosta Kouvolassa
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Mielipide: Pölyttäjähyönteiset todistavat luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä
Pölyttäjähyönteiset ja niiden merkitys auttaa osaltaan ymmärtämään, mitä luontokato tarkoittaa. Luontokadon eteneminen on alkanut viimeaikoina näkyä myös hyönteisissä. Ihmiselle elintärkeiden pölyttäjähyönteisten vähentyminen on herättänyt maailmanlaajuista huolta.
Pölyttäjien tilanne Suomessa näyttäisi kuitenkin olevan parempi kuin monessa muussa maassa. Täällä ei ole ainakaan toistaiseksi tapahtunut laajamittaista pölyttäjäkantojen romahdusta tai yleisten lajien nopeaa katoamista.
Pölyttäjähyönteisten kannat ovat kuitenkin yleisesti maailmalla selkeästi vähentyneet. Saksassa suoritetussa tutkimuksessa 2017 tutkijat tekivät kokeen, jossa mitattiin lentävien hyönteisten massaa useilla suojelualueilla. Koe oli toistettu samanlaisena 27 vuoden ajan. Tänä aikana lentävien hyönteisten määrä oli romahtanut yli 75 prosenttia.
Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti meillä täällä Suomessa, sillä ilmastonmuutos, elinympäristöjen katoaminen, vieraslajien leviäminen ja erilaisten myrkkyjen lisääntynyt käyttö – esimerkiksi glyfosaatin – vaikuttavat täälläkin.
Suomessa onkin paljon uhanalaisia pölyttäjälajeja, joiden kannalta olisi erityisen tärkeää suojella ja lisätä monimuotoisia kasvilajiyhteisöjä.
Pölyttäjät ovat viljelymaiden ohella avaintoimijoita myös monessa muussa ympäristössä. Ne ovat tärkeitä metsien ja soiden marjasadoille sekä monille muille kasveille. 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä.
Suomen lajien uhanalaisuusarvion mukaan perinnemaisemien, kuten niittyjen ja ketojen, lajit ovat toiseksi uhanalaisimpia metsälajien jälkeen. Pölyttäjistä moni elää näissä ympäristöissä.
Perinnebiotooppien lisäksi pölyttäjät hyötyvät monista uuselinympäristöistä, kuten paahteisista tienpientareista, metsänreunoista ja rakennusten seinustoista. Myös tällaisia paikkoja voidaan hoitaa tavoitteellisesti luonnonkukkien määrän lisäämiseksi, jolloin samalla suojellaan hyönteisiä.
Tienpientareiden järkevällä niitolla ja jokaisen oman pihan harkitulla hoidolla on vaikutusta pölyttäjähyönteisten tilaan.
Pölyttäjähyönteiset eivät vain ilahduta ulkonäöllään, vaan ne tekevät tärkeää työtä, josta myös ihminen hyötyy. On arvioitu, että Suomen maatalous hyötyy vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä pölyttäjien tekemästä työstä. Pölyttäjien kautta onkin helpompi ymmärtää luonnon monimuotoisuutta ja ihmisen vaikutusta siihen. Tutkijoiden mukaan toimet pölyttäjien suojelemiseksi on aloitettava heti.
Antti Koivisto
puheenjohtaja,
Riku Rinnekangas
toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.