Lukijan kuva: pajunkissat
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vappupuhujana Kotkassa
Kymenlaakson Steinerkoululla koko perheen vappuhulinat
Kokoomuksen vappujuhla Kotkassa Sapokassa – Vihreiden Karhulan Jokipuistossa
Aleksi Sallinen Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajaksi
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Kokoomuksen vappujuhla Kotkassa Sapokassa – Vihreiden Karhulan Jokipuistossa
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Pölyttäjähyönteiset todistavat luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä
Pölyttäjähyönteiset ja niiden merkitys auttaa osaltaan ymmärtämään, mitä luontokato tarkoittaa. Luontokadon eteneminen on alkanut viimeaikoina näkyä myös hyönteisissä. Ihmiselle elintärkeiden pölyttäjähyönteisten vähentyminen on herättänyt maailmanlaajuista huolta.
Pölyttäjien tilanne Suomessa näyttäisi kuitenkin olevan parempi kuin monessa muussa maassa. Täällä ei ole ainakaan toistaiseksi tapahtunut laajamittaista pölyttäjäkantojen romahdusta tai yleisten lajien nopeaa katoamista.
Pölyttäjähyönteisten kannat ovat kuitenkin yleisesti maailmalla selkeästi vähentyneet. Saksassa suoritetussa tutkimuksessa 2017 tutkijat tekivät kokeen, jossa mitattiin lentävien hyönteisten massaa useilla suojelualueilla. Koe oli toistettu samanlaisena 27 vuoden ajan. Tänä aikana lentävien hyönteisten määrä oli romahtanut yli 75 prosenttia.
Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti meillä täällä Suomessa, sillä ilmastonmuutos, elinympäristöjen katoaminen, vieraslajien leviäminen ja erilaisten myrkkyjen lisääntynyt käyttö – esimerkiksi glyfosaatin – vaikuttavat täälläkin.
Suomessa onkin paljon uhanalaisia pölyttäjälajeja, joiden kannalta olisi erityisen tärkeää suojella ja lisätä monimuotoisia kasvilajiyhteisöjä.
Pölyttäjät ovat viljelymaiden ohella avaintoimijoita myös monessa muussa ympäristössä. Ne ovat tärkeitä metsien ja soiden marjasadoille sekä monille muille kasveille. 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä.
Suomen lajien uhanalaisuusarvion mukaan perinnemaisemien, kuten niittyjen ja ketojen, lajit ovat toiseksi uhanalaisimpia metsälajien jälkeen. Pölyttäjistä moni elää näissä ympäristöissä.
Perinnebiotooppien lisäksi pölyttäjät hyötyvät monista uuselinympäristöistä, kuten paahteisista tienpientareista, metsänreunoista ja rakennusten seinustoista. Myös tällaisia paikkoja voidaan hoitaa tavoitteellisesti luonnonkukkien määrän lisäämiseksi, jolloin samalla suojellaan hyönteisiä.
Tienpientareiden järkevällä niitolla ja jokaisen oman pihan harkitulla hoidolla on vaikutusta pölyttäjähyönteisten tilaan.
Pölyttäjähyönteiset eivät vain ilahduta ulkonäöllään, vaan ne tekevät tärkeää työtä, josta myös ihminen hyötyy. On arvioitu, että Suomen maatalous hyötyy vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä pölyttäjien tekemästä työstä. Pölyttäjien kautta onkin helpompi ymmärtää luonnon monimuotoisuutta ja ihmisen vaikutusta siihen. Tutkijoiden mukaan toimet pölyttäjien suojelemiseksi on aloitettava heti.
Antti Koivisto
puheenjohtaja,
Riku Rinnekangas
toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.