Mielipide: Haminan suurlippua ei tule purkaa
Esitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta aluehallituksen käsittelyssä tiistaina
Kotkassa järjestetään koe-esiintyminen tanssin harrastajille
Koulujen päättärit saa juhlatuulella olevan nuorison liikkeelle – huoltajien on syytä olla hereillä
Kouvolan tilinpäätösennuste muutetun talousarvion mukainen
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Kuninkaantienajo näkyy Kouvolassa lauantaina
Pyhtään kunta tarjoaa maksutonta merenrantamökkeilyä
Jo yli 40 000 pizzaa automaatista
Kela-kilpailutuksen lopputulos on herättänyt taksialalla laajaa huolta
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Uudistunut Autokamu avaa ovensa Korialla
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Mielipide: Haminan suurlippua ei tule purkaa
Keskiviikkona 22.4. Haminan kaupungin kehitysvaliokunta on esittänyt 100 metrisen suurlipputangon purkamista ja hävitettäväksi metalliromuna kaupungin teknisen johtajan Sari Paljakan ehdotuksesta sen jälkeen, kun maaliskuuun tarkastuksessa paljastui lipputangon pinnan halkeilevan.
Kehitysvaliokunta on esittänyt purkamista kannattavampana, sillä tangon kunnostaminen maksaisi 500 000 euroa ja purkaminen vain 120 000 euroa ja ettei kaupungilla ole varaa kustantaa kyseiset maksut.
Asia on siirtynyt 23.4. kaupunginhallituksen käsittelyyn, ja suurella todennäköisyydellä kaupunginhallitus ja -valtuusto tulee yhtymään asiantuntijoiden ja valiokuntansa ehdotukseen.
Suurlipputanko pystytettiin Haminassa siniristilipun juhlitessa 100-vuotisjuhlaansa 28 toukokuuta 2018. Lipputanko ja lippukaupunki on ollut maailmanluokan turistikohde Kaakkois-Suomessa ja vetänyt puoleensa matkailijoita Suomen kaikista maakunnista ja ulkomailtakin.
Lipputanko ja lippu on Suomen suurin ja Haminan lippukaupunki on myös Euroopan mittakaavassa merkittävä. Näin ollen se on lisännyt hotellien yöpymisiä ja ravintolakäyntejä, joka on lisännyt kaupungin tuloja ja elinvoimaa.
Suurlipputanko on myös ylpeyden aihe haminalaisille, sekä historiallisestikin että symbolisesti tärkeä, sillä yksi suurimmista suomalaisista, valtionhoitaja sekä talvi- ja jatkosodan puolustusvoimain päälllikkö C.G.E Mannerheim on käynyt oppikoulua 1881–1882 ja kadettikoulua 1882–1886 juuri Haminassa. Myös viimeinen Ruotsin ja Venäjän sota eli Suomen sota päättyi Haminassa allekirjoitettuun sopimukseen 17. syyskuuta 1809, jolloin Suomi siirtyi Venäjän vallan alle sen autonomisena osana, minkä jälkeen alkoi valtiollisten ja kielellisten olojen parantuminen. Hamina on myös tunnettu reserviupseerikoulutuksestaan ja se on lisännyt kiinnostusta lippukaupunkia kohtaan.
Asettaen vaakalaudalle suurlipun symbolinen ja historiallinen merkitys Suomen sotien historiaa huomioiden sekä haminalaisille että koko Suomen mittakaavassa ja taloudellinen hyöty merkittävänä kotimaisen matkailun kohteena, Kaakon Keskustanuoret esittää, että suurlipun säilyttäminen paikallaan ja sen kunnostaminen on kannattavampaa kuin sen purkaminen ja kierrättäminen. Kohteen kunnostamiseksi tulisi saada valtion rahoitusta korvataakseen suuret korjauskustannukset.
Kaakon Keskustanuoret
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.