Kotkaan toinen akkuteollisuuden hanke
Kymenlaakson innovaatioita etsivä IdeaKymi-kilpailu käynnistyy syksyllä
Vaarallisen jätteen, sähkölaitteiden ja metalliromun keräysautot Virolahdella
Kotkan K-Market Hovilaan uusi kauppias
Kenosta 60 000 euron voitto Kouvolaan
Positiivisin kotkalainen 2025 finalistit julkaistu
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
Kouvolassa pääsee vikkelästi vihille perjantaisin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Mielipide: Huonossa taloustilanteessa myös kulttuurista pitää voida säästää
Kuvataiteilija Kalervo Palsa (1947–1987) eli lyhyen ja kiihkeän elämän, mutta silti hän jätti jälkeensä suuren määrän maalauksia ja sarjakuvia. Klassisen nälkätaiteilijan tavoin Palsakaan ei saanut eläessään tuotannolleen juuri mitään tunnustusta, eikä hänelle kai koskaan myönnetty apurahoja tai kulttuuripalkintoja. Sarjakuvien tekstaustöistä saaduilla palkkioilla ja muilla satunnaisilla tuloilla hän niukan leipänsä tienasi.
Puritaanisessa Kittilässä useimmat aikalaiset pitivät Palsaa syrjäytyneenä hylkiönä ja psyykkisesti sairaana alkoholistina. Vasta kuolemansa jälkeen Palsa on saanut arvostusta ihmisen pimeän puolen ja arktisen hysterian kuvaajana. Saman kohtalon ovat kokeneet monet muutkin taiteilijat, mm. Aleksis Kivi ja Vincent van Gogh. Vasta sitten heistä on tullut suuria, kun he ovat kuolleet.
Edellä mainitsemani taitelijakohtalot ovat tietenkin ääriesimerkkejä, mutta kuitenkin ne osoittavat, ettei taiteen tuottaminen koskaan lopu, vaikka sen rahallista tukemista vähennettäisiin. Vaatimattomissakin olosuhteissa ihmiset ovat aina kirjoittaneet runoja ja säveltäneet lauluja. Aina on löytynyt niitä, joilla on ollut taiteen tekemiseen aito sydämen palo. Tältä pohjalta en Saku Sorsan tavoin oikein ymmärrä, minkä mekkalan kulttuuriväki on nostanut, kun valtio on vähentänyt kulttuurin tukemista varsin maltillisesti muutaman prosentin.
Kun yhteen suuntaan kumarretaan, johonkin toiseen suuntaan pyllistetään. Mukavaa olisi tietenkin kaikille tahoille rahaa jakaa, jos valtion kirstu olisi ehtymätön lähde. Näin kuntavaalien alla on aiheellista itse kunkin pohtia, onko esimerkiksi tärkeämpää hankkia Kotkan kaupunginteatteriin uudet hienot tuolit vai pitää yleiset tiet hyvässä kunnossa ja katuvalot toiminnassa. Kun taloustilanne on huonompi, lienee oikeutettua ajatella, että kaikki tahot osallistuvat tasapuolisesti säästötoimiin.
Olen itse julkaissut useita kirjoja ja ollut koko ikäni kirjaston suurkuluttaja. En pidä itseäni kulttuurin vastustajana ja ymmärrän, että taideharrastukset ja kulttuuririennot voivat ennalta ehkäistä mm. ihmisten mielenterveysongelmia. Kaikkea ei voida mitata lyhytnäköisesti vain euroissa. Koulutukseenkin kohdistetut sijoitukset näkyvät myönteisinä tuloksina vasta pidemmässä juoksussa.
Realiteetit tulisi kuitenkin ymmärtää. Kun valtion ja kuntien talous on kuralla, tulee olla valmis myös leikkauksiin. Pitäisi myös miettiä, mikä palvelee pientä eliittiä ja mikä suurempaa joukkoa. Hyvin toimeen tulevilla ihmisillä on varaa käydä teatterissa ja oopperassa, vaikka heille lippujen hinnat olisivat korkeampiakin. Paniikin lietsomiseenkaan ei ole syytä mennä. Viime syksynä mm. kirjailijat Sirpa Kähkönen ja Juha Itkonen väläyttelivät jo sellaisia ajatuksia, että koko suomalainen kulttuuri on täysin kuolemassa tällä menolla. Nämä ulostulot ovat mielestäni vahvasti liioiteltuja.
Mikko Haaksluoto (ps.)
kuntavaaliehdokas
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.