Sadun lumoa Kimaran keväässä
Mielipide: Hyvä bisnes perustuu luonnon ylläpitämiseen
Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Jokainen meistä on pala kulttuuria
Elämme haasteellisia aikoja. Kun rahaa on vähän tai se on jopa miinusmerkkistä, herättää tämä yhteinen ongelma intohimoisia mielipiteitä siitä, mistä säästetään. Eri kenttien ja toimijoiden vastakkainasettelu tuntuu olevan keskustelujen lähtökohta. Provosoituminen, mielensä pahoittaminen ja kriisien lietsominen synnyttää enemmän muutosvastarintaa kuin halua muutokseen. Esimerkiksi kaupungin säästötoimenpiteisiin liittyviä kirjoituksia ja keskusteluja ohjaa usein enemmän tunne kuin tieto.
Itse edustan taide- ja kulttuurikenttää. Olen nyt kuluneen syksyn ajan lukenut kriittisiä kommentteja siitä, miten turhaa moinen kulttuuri on, miten paljon se vie rahaa ’lapsilta, nuorilta, vanhuksilta ja erityisryhmiltä’ sekä sen, kuinka taide- ja kulttuuri-ihmiset eivät ymmärrä rahoista mitään, odottavat vain tukia käsi ojossa. Paikkakunnalla, nimenomaan näiden kohderyhmien kanssa taide- ja kulttuurityötä vuosia tehneenä, meinaa kylmä kritiikki mennä tunteisiin. Mutta provosoituminen harvoin auttaa mihinkään. Väitän, että toistemme ymmärtämisessä auttaa paremmin kärsivälliset hermot ja huumorintaju. Lisäksi vielä kerran. Vaikka kaikki kulttuurin tuki siirrettäisiin sosiaali- ja terveyskuluihin, se ei vielä riittäisi mihinkään. Kaupungin tuki kulttuurille on koko budjetista vajaa 2 prosenttia. Valtion budjetissa taiteen ja kulttuurin tuki on 0,8 prosenttia.
Syksyn ajan paikallisia nettikeskusteluja seuranneena ymmärsin sen, miten eri tavalla me ihan saman paikkakunnan ihan tavalliset ihmiset ymmärrämme taiteen ja kulttuurin käsitteen. Osalle kansaa nämä ovat jotain ’kallista, elitististä, jotain – joka kiinnostaa vain kourallista porukkaa’. Jo pelkästään sana kulttuuri on käsitettävissä hyvin monella tavalla. Wikipedian mukaan se on mm. yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus. Tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys. Yhteiskuntatutkimuksen näkökulmasta kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jonka avulla ihminen luokittelee ympäristöä, arvottaa itseään ja muita sekä rakentaa identiteettiä. Kulttuuri on myös kokoelma asenteita, arvoja, tavoitteita ja käytäntöjä. Kulttuuria on myös se historiasta kumpuava tietämys, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Näin ollen toinen väite. Jokainen meistä on pala kulttuuria.
Vastakkainasettelua mielenkiintoisempaa on miettiä asioita, jotka yhdistävät keskenään hyvinkin erilaisia ihmisiä. Meillä kaikilla on tunteet. Uusien asioiden tai haasteiden edessä meissä herää erilaisuudesta riippumatta hyvin samankaltaisia tunteita. Pelkoa, riittämättömyyttä, yksinäisyyden tunnetta tai häpeää. Säästöpaineissa me olemme näkökulmista riippumatta huolestuneita hyvin samankaltaisista asioista. Me kaikki haluamme lapsille ja nuorille turvatun tulevaisuuden sekä sen, että vanhuksista ja erityisryhmistä pidetään huolta. Huoli on yhteinen. Tunnetasot ja tulevaisuuden uskon vahvistaminen ovat jotain, joihin välineenä yltää nimenomaan taide ja kulttuuri. Yksi taidetoiminnan tavoite voisi olla myös toisia kunnioittava, ilman ennakkoluuloja ja vastakkainasettelua käytävä dialogi.
Kolmas ja samalla viimeinen väite. Kun rahaa on vähän, tarvitaan aina vain enemmän monialaista yhteistyötä sosiaali-, terveys- ja kulttuurihyvinvointikentän kesken. Sektorirajat ylittävä yhteinen suunnittelu varmasti löytää sekä toimivia rahoitusmalleja että saa käyntiin konkreettisia toimia. Tutkitusti sekä taidetoiminnalla että liikunnalla on vahva yhteys kaikenikäisten ihmisten parempaan terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin sekä elämänlaatuun. Lopulta nämä toiminnat säästävät sitä peräänkuulutettua rahaakin, parhaimmissa tapauksissa tuoden sitä jopa lisää. Esimerkiksi mielenterveystyöhön sijoitettu euro palautuu takaisin moninkertaisena ja pidemmällä aikavälillä sillä on myös kerrannaisvaikutuksia.
Piia Kleimola
teatteri- ja draama-alan toimija
Kouvola
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.