Kou­vo­lan ja Kuu­san­kos­ken seu­dun ole­mas­sa­o­lon ja elin­voi­mai­suu­den on taan­nut roh­kei­den lii­ke­mies­ten toi­min­ta 1800-lu­vun lop­pu­puo­lel­la, kun he pe­rus­ti­vat teh­tai­ta Ky­mi­jo­en Kuu­san- ja Voik­kaan­kos­ken par­taal­le. Mo­nen mon­ta työn­te­ki­jää on saa­nut per­heel­leen elan­non teh­tai­den toi­min­nan kaut­ta. Ja ni­me­no­maan päät­tä­väis­ten teh­taan­joh­don an­si­os­ta, jot­ka pa­nos­ti­vat jat­ku­vas­ti uu­siin in­ves­toin­tei­hin ja tuo­te­ke­hit­te­lyyn. Teh­tai­ta nou­si ajan­saa­tos­sa niin Ver­laan kuin In­ke­roi­siin­kin, jot­ka toi­vat työ­tä taas useil­le ah­ke­ril­le mo­nen alan osaa­jil­le.

Pui­den uit­to­toi­min­nan li­säk­si rau­ta­tie oli suu­ri työl­lis­tä­jä näi­hin päi­viin as­ti. VR:llä Kou­vo­las­sa oli par­haim­mil­laan tu­han­sia ih­mi­siä töis­sä. Kou­vo­las­ta muo­dos­tui oi­va ris­teys­paik­ka ja var­sin­kin yh­teys sa­ta­miin ran­ni­kol­la si­jait­se­vaan Kot­kaan toi suu­ren vo­lyy­min mah­dol­li­suu­det saa­da vien­tiä ve­tä­mään. Sa­ta­mis­ta muo­dos­tui ko­ko­nai­suu­des­saan myös suu­ri­työ­nan­ta­ja.

Näi­den kaik­kien toi­mi­joi­den li­säk­si ym­pä­ril­le muo­dos­tui pik­ku­hil­jaa kou­lu­lai­tos­ta al­ka­en kier­to­kou­lus­ta am­mat­ti­kou­lui­hin. Työn­te­ki­jöi­den mää­rä li­sään­tyi kai­ken ai­kaa tar­peit­ten li­sään­ty­es­sä, ku­ten ter­vey­den­huol­toa al­koi tul­la teh­tai­den toi­mes­ta ja jopa en­nen Suo­men val­ti­on pe­rus­ta­mis­ta oli ter­vey­den­huol­to­a­si­at vi­reil­lä.

Näi­hin kaik­kien edel­lä mai­nit­tu­jen työ­nan­ta­jien pa­nos­tuk­sel­la syn­tyi run­saas­ti työ­paik­ko­ja. Ja kai­ken li­säk­si upea elä­ke­jär­jes­tel­mä, mikä mah­dol­lis­taa toi­meen­tu­lon myös van­huu­den päi­vil­le, lop­pu­e­lä­mäk­si.

Mis­tä siis ken­kä pu­ris­taa? Em­me ym­mär­rä tar­peek­si hy­vin työ­nan­ta­jan suo­maa mah­dol­li­suut­ta saa­da teh­dä töi­tä. Olem­me vaa­ti­neet palk­kaa ai­na vaan suu­rem­mak­si ja ole­tam­me, et­tä pel­käs­tään ”mei­dän” pa­nos­tuk­sel­la olem­me an­sain­neet palk­kam­me ja sen ta­kia on vauh­ti­so­keus su­men­ta­nut nä­kö­ky­vyn ja vaa­dim­me ai­van koh­tuut­to­mia palk­ko­ja. Palk­ko­ja, jot­ka vie­vät pe­ri­ka­toon koko Suo­men. Ja vie­lä­pä lak­koi­le­mal­la. Nyt, jos kos­kaan on kat­sot­ta­va oman pu­se­ron si­sään.

Sa­noin jo vuo­sia sit­ten, et­tä olen val­mis mak­sa­maan pie­nes­tä eläk­kees­tä­ni nel­jän vuo­den ajan 50 eu­roa joka kuu­kau­si, jos se aut­taa Suo­mea nou­suun. Se te­ki­si nel­jän vuo­den ajan­jak­sol­ta jo­kai­sen eläk­keen saa­jal­ta yh­teen­sä rei­lus­ti yli kol­me mil­jar­dia. Kum­pi hui­maa pää­tä enem­män, 50 eu­roa kuus­sa nel­jän vuo­den ajan, vai lop­pu­tu­los yli kol­me mil­jar­dia Suo­men hy­väk­si.

Ja var­si­nai­set työn­te­ki­jät vaa­ti­vat täl­lä­het­kel­lä10 pro­sen­tin pal­kan­ko­ro­tuk­sia. Nyt al­kaa hui­maa­maan. En edes keh­taa las­kea, kuin­ka iso sum­ma se on. It­se sain eläk­kee­see­ni 23 eu­roa li­sää (n. 1,6 %) ja vai­mol­ta­ni elä­ke vä­he­ni 4 eu­roa kuu­kau­sit­tain.

Työn­te­ki­jöi­den toi­vo­mus­lis­tal­le voi­si si­säl­lyt­tää palk­ko­jen koh­tuul­lis­ta­mi­sen jot­ka voi­si­vat an­taa vaik­ka­pa osan pal­kas­taan elä­ke­läi­sil­le. Mei­dän tu­lee an­taa kii­tos niil­le, ket­kä ovat työn an­ta­neet. Vuon­na 2004 kes­kus­te­lin erään pa­pe­ri­mie­hen kans­sa ja hän sa­noi, et­tä meil­lä on taas ”tupo-ko­ro­tus” tu­los­sa. Sa­noin, et­tä tämä ei kau­an ve­te­le, teil­lä on nyt jo suu­ret pal­kat ver­rat­tu­na mui­hin. Seu­raa­va­na vuon­na kaa­tui Voik­kaan teh­taan piip­pu. Sama lin­ja jat­kuu edel­leen. Kur­kis­te­taan sin­ne omaan pu­se­roon, niin saa­daan asi­at kun­toon.

Pek­ka Tom­mo­la (kd.)