Kuusi henkilöä epäiltynä törkeistä ampuma-aserikoksista
Koulujen alku työllisti poliisia Kymenlaaksossa
Liike Nytille uusi yhdistys Kouvolaan
Mielipide: Kymenlaaksoa ei saa jättää yksin ASF-kriisin kanssa
Ulosottolaitoksen Kotkan toimipaikka lakkaa kuun lopulla
80-vuotias Jyrkilä Oy luopui henkilöliikenteestä
Sotilasvalatilaisuus kerää Kouvolaan ison joukon ihmisiä
Taas lähdetään Villen ajolle
Pyhtään Harrastajateatteri tuo lavalle lämpöä, iloa ja musiikkia
Louhintatyöt käynnistyvät Kotkan Hyväntuulentiellä
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Uudistunut Autokamu avaa ovensa Korialla
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Mielipide: Kymenlaaksoa ei saa jättää yksin ASF-kriisin kanssa
Suomen ensimmäinen afrikkalaisen sikaruton (ASF) esiintyminen on muuttanut Kaakkois-Kymenlaakson arkea hetkessä. Virolahdella todetut tartunnat ja niiden seurauksena perustetut rajoitusalueet eivät ole vain eläintautikysymys. Ne ovat alueen elinvoimaa, yritystoimintaa, huoltovarmuutta ja koko itäisen Suomen tulevaisuutta koskeva haaste.
Kymenlaakso on viime vuosina kantanut poikkeuksellisen suuren taakan Venäjän hyökkäyssodan seurauksista. Itärajan sulkeutuminen on vienyt alueelta matkailutuloja, kaupankäyntiä ja investointien edellytyksiä. Nyt sama alue kohtaa uuden kriisin, kun ASF:n vuoksi maatalous, metsätalous ja monet palveluelinkeinot ovat joutuneet epävarmuuden keskelle. Vaikka afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmisiin eikä vaaranna elintarviketurvallisuutta, sen taloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Jo nyt alueelta on raportoitu viljakaupan vaikeutumisesta, kun ostajat vaativat lisäselvityksiä tuotteiden turvallisuudesta. Samalla rajoitukset vaikeuttavat metsissä liikkumista ja metsätoimintaa, mikä kasvattaa kustannuksia ja lisää epävarmuutta yrityksissä ja maatiloilla.
Pahimmassa tapauksessa ASF:n vaikutukset eivät jää vain nykyiselle ydinalueelle. Jos tauti leviää laajemmin tai tuotantosikaloihin, seuraukset ulottuvat koko suomalaisen elintarvikeketjun toimintaan. Siksi kyse ei ole ainoastaan Virolahden tai Miehikkälän tartunta-alueen ongelmasta, vaan kansallisesta huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymyksestä. Tästä syystä valtion on toimittava nopeasti. Maa- ja metsätalousministeriön tulee valmistella erillinen ASF-kriisipaketti Kaakkois-Suomeen, jotta rajoitusalueen yritysten ja maatilojen menetykset voidaan korvata oikeudenmukaisesti. Samalla villisikakannan hallintaan, näytteenottoon ja taudin torjuntaan on osoitettava riittävät resurssit.
Työ- ja elinkeinoministeriön on puolestaan käynnistettävä erityinen rakennemuutosohjelma Kaakkois-Suomeen. Alue ei voi joutua tilanteeseen, jossa itärajan sulkeutumisesta aiheutuneiden menetysten päälle kasautuvat ASF:n vaikutukset ilman valtion tukea. Myös valtiovarainministeriön tulee varautua alueen yritysten ja kuntien taloudellisten menetysten kompensointiin.
Kymenlaakson viesti valtioneuvostolle on yksinkertainen: alue on toiminut eturintamassa koko Suomen hyväksi niin rajaturvallisuuden kuin huoltovarmuuden näkökulmasta. Nyt Suomen on osoitettava, ettei Kaakkois-Suomea jätetä yksin kantamaan uuden kriisin seurauksia.
Liisa Varjola
Kymenlaakson maakuntavaltuuston 2. vpj
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.