Mielipide: Hoivateknologia hälyttää hoitajan paikalle, mutta se ei tee itse hoitotyötä
Kymijoen Ravintopalvelut aloittaa muutosneuvottelut
Eri kulttuurit kohtaavat Maailma Kymissä -tapahtumassa
Oravantien alikulkukäytävä Kotkan Hyväntuulentien kohdalla suljetaan
Kouvolan Videokuvaajat hakee uusia jäseniä
80-vuotias Jyrkilä Oy luopui henkilöliikenteestä
Sotilasvalatilaisuus kerää Kouvolaan ison joukon ihmisiä
Taas lähdetään Villen ajolle
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Pyhtään Harrastajateatteri tuo lavalle lämpöä, iloa ja musiikkia
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Uudistunut Autokamu avaa ovensa Korialla
Mielipide: Kymenlaakson työllisyystyö tarvitsee järjestöjä
Kymenlaaksossa toimii tällä hetkellä 13 työllisyyttä edistävää järjestöä. Kesän myötä niitä on kuitenkin kaksi vähemmän. Kotkan Korttelikotiyhdistys ry ja Kohti Työtä ry ovat joutuneet lopettamaan toimintaansa rahoitusleikkausten ja palveluympäristön muutosten seurauksena.
Kun toimintoja on päättynyt, muut järjestöt ovat ottaneet vastuuta niiden jatkamisesta. Silmut ry jatkaa Korttelikoti Muorikan kohtaamispaikkatoimintaa ja kauppapalvelua sekä remontointipajaa oman työnsä rinnalla. Kohti Työtä ry:n työntekijät puolestaan auttoivat asiakkaitaan löytämään uusia palveluja vielä siinä vaiheessa, kun heidän omatkin työpaikkansa olivat päättymässä. Tilanne kertoo paljon järjestökentän merkityksestä.
Järjestöt eivät ole vain palveluntuottajia. Ne ovat turvaverkko ihmisille, jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle ja tarvitsevat aikaa, tukea ja rinnalla kulkijoita.
Juuri nyt huolta herättää erityisesti kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuus. Palvelun nykyinen malli on poistumassa, ja uusia ratkaisuja valmistellaan työllisyysalueilla ja hyvinvointialueella. Keskustelussa kuntouttavaa työtoimintaa on usein arvosteltu tehottomaksi. Kymenlaakson järjestöjen kokemukset kertovat kuitenkin myös toisesta todellisuudesta.
Kuudesta työllisyysjärjestöstä kerättyjen tietojen mukaan viimeisen vuoden aikana 28 kuntouttavaan työtoimintaan osallistunutta henkilöä työllistyi ja 36 siirtyi koulutukseen. Yhteensä lähes viidennes osallistujista eteni kohti työelämää tai opintoja. Lisäksi useita henkilöitä siirtyi työkokeiluihin.
Vaikeasti työllistyvien kohderyhmässä nämä eivät ole pieniä lukuja. Kyse on ihmisistä, joiden työttömyys on usein jatkunut pitkään ja joiden polku takaisin työelämään vaatii vaiheittaista etenemistä. Jokainen työpaikkaan, koulutukseen tai seuraavaan palveluun siirtynyt ihminen on onnistuminen – sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.
Kymenlaaksossa oli huhtikuussa yli 4 000 vähintään vuoden työttömänä ollutta henkilöä. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeammaksi työllistyminen muuttuu. Samalla kasvavat myös kustannukset kunnille. Siksi työllistymistä tukevien palvelujen vaikutuksia pitäisi arvioida ennen kaikkea sen perusteella, auttavatko ne ihmisiä eteenpäin – eivät vain sen perusteella, kuinka nopeasti tuloksia syntyy.
Huolemme kohdistuu myös järjestöjen tulevaisuuteen. Monet toimijat ovat viime vuosina käyneet muutosneuvotteluja tai joutuneet sopeuttamaan toimintaansa rahoituksen epävarmuuden vuoksi. Samalla palveluympäristö ja avustusjärjestelmä muuttuvat, ja rahoituskriteerit kiristyvät vuodelle 2027. Monelle järjestölle tämä tarkoittaa lisää epävarmuutta tilanteessa, jossa avun tarve kasvaa.
Paradoksi on ilmeinen: yhteiskunta tarvitsee järjestöjä enemmän kuin pitkään aikaan, mutta järjestöjen voimavaroista yhä suurempi osa kuluu rahoituksen hakemiseen, raportointiin ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen. Aikaa varsinaiselle auttamistyölle jää vähemmän.
Viimeisen vuoden aikana Kymenlaakson työllisyysjärjestöt ovat tukeneet toisiaan poikkeuksellisella tavalla. Yhteistyö, yhteiset kannanotot ja järjestöjen keskinäinen tuki ovat auttaneet meitä jatkamaan työtä vaikeassa tilanteessa.
Mutta yksi kysymys jää. Jos järjestöt eivät enää pysty kantamaan vastuuta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemisesta, kuka ottaa vastuun heidän auttamisestaan?
Kymenlaakson työllisyysjärjestötoimijat
Kymenlaakson järjestöjen neuvottelukunta
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.