Sadun lumoa Kimaran keväässä
Mielipide: Hyvä bisnes perustuu luonnon ylläpitämiseen
Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Suomalaisuus on ja tuntuu
12. toukokuuta oli Suomalaisuuden päivä eli J. V. Snellmanin päivä. Tämä havahdutti pohtimaan kysymystä; mitä suomalaisuus on, mitä suomen kieli on, mitä suomalainen tapakulttuuri ja kulttuuri on?
Suomi on suomalaisten koti. Jokaisella suomalaisella on kotimaassaan oikeus asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, riittävään toimeentuloon ja turvallisuuteen. Yksilön ihmisarvoiseen elämään kuuluu oikeus vaikuttaa häntä itseään koskeviin asioihin. Mikään perinne, asenne tai toimintatapa ei yksinään ole suomalaisuuden ydin.
Suomalaisuus on ennen kaikkea kulttuurimme, kielen, monien tapojen, arvojen, symbolien ja muiden asioiden ainutlaatuinen yhdistelmä.
Suomalaisuus, kieli ja kotimainen kulttuuri heijastavat yhteiskuntaa ja historian perintöä, ja sen välittyminen tuleville sukupolville on tärkeää. Yhteinen kieli ja kulttuuri vahvistavat kansakunnan identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Toisaalta kotimainen kulttuuri toimii monenlaisena voimavarana ja parhaimmillaan myös tulevaisuuden kilpailutekijänä.
Suomalaisen kulttuuripalvelujen tarjonnan tulisikin viestiä kotimaiseen kulttuuriin kytkeytyviä arvoja myös tulevaisuudessa.
Kotimaisen kulttuurituotannon edistäminen on mielestäni tärkeää, jotta se säilyttää asemansa nykypäivän globaalissa maailmassa, jossa kansallinen kulttuurituotanto uhkaa helposti jäädä kansainvälisten alan trendien jyräämäksi. Kotimaisen kulttuurin suhteen pysähtynyt yhteiskunta ei kehity myöskään muilla luovuutta vaativilla alueilla, kuten teknologiassa. Eri taidemuodot ja kulttuurin alueet herättävät tunteita, lisäävät aktiivista kansalaisuutta sekä parhaimmillaan rohkaisevat keskusteluun ja kriittiseen ajatteluun.
Kulttuuri tukee myös ihmisen elinikäistä oppimista ja antaa monenlaisia mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Arvokasta kulttuuria ei ole vain se, joka on jo tehty, vaan myös se, mitä tehdään nyt ja tulevaisuudessa. Jokainen suomalainen on siis tavalla tai toisella tekemisissä kulttuurin kanssa päivittäin.
Otan esimerkkinä suomalaiset kirjastot: Kirjastoilla voi olla monia tehtäviä, mutta toivoisin yhden tärkeimmistä olevan suomen kielen, kulttuurin, kirjallisuuden, sivistyksen ja lukemisen edistäminen. Lukeminen vähenee kuitenkin kovaa vauhtia ja lukutaito heikkenee. Vaikka hyviä lukijoita Suomessa on edelleen kansainvälisesti mitaten paljon, heikkojen lukijoiden osuus on merkittävä ja kasvussa. On arvioitu, että jopa 11 prosenttia maamme asukkaista kuuluu heikkoihin lukijoihin, joille jatko-opinnot tai työhön sijoittuminen tuottavat vaikeuksia. Tyttöjen ja poikien väliset erot ovat Suomessa suurempia kuin missään muussa OECD-maassa. Suomalainen kirjasto on siis merkittävä kulttuuripalvelu. Kirjastopalveluja tulisi kehittää uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien mukaan, mutta tämä suunta ei saisi jatkossa johtaa toimipisteiden lakkauttamiseen. Kattava ja laadukas kirjastoverkko on siis hyvin tärkeässä roolissa suomen kielen, kotimaisen kulttuurin, sivistyksen ja kansalaisten tasa-arvon näkökulmista.
Suomalaisen kulttuurin tulee olla myös vahvasti läsnä koulujen arjessa ja opetussuunnitelmissa. Suomalaiset haluavat säilyttää joulujuhlat ja -kirkot, ylpeästi laulettavat enkeli taivaat ja suvivirret. Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden tukeminen ovat keskeisessä asemassa tulevaisuutemme kannalta. Äidinkielen opetukseen olisi panostettava entistä enemmän sekä peruskoulun vaatimustasoa nostaa. Etenkin poikien osaamiseen olisi jatkossa kiinnitettävä paljon enemmän huomiota. Suomen kieltä tulee siis aktiivisesti suojella, oikeakielisyyttä edistää, sekä kaikilta vaatia kielemme osaamista. Englannin kielen ylivalta haastaa jo nyt liikaa suomen kieltä monella rintamalla.
Lopuksi: Me suomalaiset tunnemme suomalaisuuden sydämessämme, ja se säilyy siellä maailman muutoksesta huolimatta.
Leo Lindström
piirisihteeri
Perussuomalaisten Kymen piiri
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.