Su­Pe­rin tuo­reen ky­se­lyn mu­kaan noin 95 pro­sent­tia lii­ton jä­se­nis­tä vas­tus­taa hal­li­tuk­sen suun­nit­te­le­mia työ­e­lä­män hei­ken­nyk­siä. To­teu­tu­es­saan ne vai­kut­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti hoi­ta­jien työ­o­loi­hin ja palk­kauk­seen ja myös hoi­to­a­lan hou­kut­te­le­vuu­teen työ­paik­ka­na ja si­ten kan­sa­lais­ten tar­vit­se­mien pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­teen.

Myös hy­vin­voin­ti­a­lu­eet ovat käyn­nis­tä­mäs­sä laa­jo­ja sääs­tö­toi­mia. Lä­hes kai­kil­la hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la sel­vi­te­tään pal­ve­lu­ver­kon ti­lan­net­ta tai on jo pää­tet­ty mer­kit­tä­vis­tä lä­hi­pal­ve­lu­jen su­pis­ta­mi­sis­ta. Työn­te­ki­jät ovat ol­leet jär­kyt­ty­nei­tä suun­ni­tel­mis­ta.

Sote-pal­ve­lui­hin ja sote-hen­ki­lös­töön koh­dis­tu­vat sääs­tö­toi­met ovat erit­täin ly­hyt­nä­köis­tä toi­min­taa. Jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lu­jen ala­sa­jol­la ra­ken­ne­taan luok­ka­yh­teis­kun­taa, jos­sa vain va­rak­kail­la on mah­dol­li­suus saa­da tar­vit­se­mi­aan pal­ve­lu­ja ajois­sa. Yk­si­tyi­sen sek­to­rin pal­ve­lu­ja tu­e­taan ja sa­maan ai­kaan jul­kis­ta sek­to­ria su­pis­te­taan mer­kit­tä­väs­ti. Suun­ta on huo­les­tut­ta­va. Pää­tök­sil­lä teh­dään ar­vo­va­lin­taa, jos­sa hei­koim­mis­ta ei enää pi­de­tä huol­ta.

Ar­vo­maa­il­ma, jos­sa jo­kai­sen tu­lee pär­jä­tä yk­sin ja elä­mä on täy­sin kiin­ni omis­ta va­lin­nois­ta, on raa­ka ja epä­re­a­lis­ti­nen. Tar­vit­sem­me myös yh­teis­kun­nan tu­kea. Ter­veys ei ole mo­nel­ta­kaan osin omis­sa kä­sis­säm­me, ja jo­kai­nen meis­tä saat­taa jou­tua ti­lan­tee­seen, jol­loin jou­dum­me luo­pu­maan työ­e­lä­mäs­tä ja palk­ka­tu­los­ta en­nen elä­kei­kää tai tar­vit­sem­me ke­ven­nys­tä ny­kyi­siin työ­teh­tä­viin.

Myös­kään palk­ka ei suu­rim­mal­la osal­la ih­mi­sis­tä ole it­se pää­tet­tä­vis­sä ei­kä pien­tä palk­kaa saa kui­ta­ta am­ma­tin­va­lin­ta­ky­sy­myk­se­nä, ku­ten va­li­tet­ta­van usein kuu­lee. Palk­kaus­ta tu­lee ol­la mah­dol­li­suus pa­ran­taa. On yh­teis­kun­nan etu, et­tä moni ha­lu­aa opis­kel­la esi­mer­kik­si hoi­ta­jak­si. Mi­ten yri­tys­maa­il­ma­kaan pyö­ri­si il­man yh­teis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vää työ­tä te­ke­viä, jot­ka huo­leh­ti­vat kan­sa­lais­ten ter­vey­des­tä ja tur­val­li­suu­des­ta ja mah­dol­lis­ta­vat mo­nen kan­sa­lai­sen työs­sä­käyn­nin?

Yk­si pe­ru­sa­sia on unoh­tu­nut päät­tä­jil­tä. Val­tio on kan­sa­lai­sia var­ten. Jos val­tio ei nau­ti kan­sa­lais­ten luot­ta­mus­ta ei­kä koh­te­le ih­mi­siä oi­keu­den­mu­kai­ses­ti, seu­raa sii­tä tyy­ty­mät­tö­myyt­tä, joka hor­jut­taa yh­teis­kun­ta­rau­haa. Ih­mi­set ei­vät vält­tä­mät­tä enää ha­lua jous­taa poik­keu­so­lois­sa­kaan.

On vii­saut­ta kuun­nel­la mitä suu­rin osa pal­kan­saa­jis­ta sa­noo. Työ­e­lä­män hei­ken­nyk­siä ei saa to­teut­taa! Suu­ri­tu­loi­set ei­vät ole hoi­ta­mas­sa päi­vä­ko­deis­sa lap­sia ei­vät­kä ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­ses­sa hoi­dos­sa tai ko­ti­hoi­dos­sa hoi­ta­mas­sa van­huk­sia, mie­len­ter­vey­sa­si­ak­kai­ta tai ke­hi­tys­vam­mai­sia. He ei­vät myös­kään ole hoi­ta­mas­sa sai­raa­lois­sa tai sote-kes­kuk­sis­sa kan­sa­lai­sia. He ei­vät toi­mi esi­mer­kik­si hoi­ta­ji­na, po­lii­sei­na, pe­las­ta­ji­na, las­ten­hoi­ta­ji­na tai opet­ta­ji­na. Suu­rin osa tä­män maan pal­kan­saa­jis­ta te­kee mei­dän kaik­kien hy­vin­voin­nin ja elä­män kan­nal­ta vält­tä­mä­tön­tä työ­tä ja näi­den am­mat­ti­lais­ten vies­ti on otet­ta­va to­sis­saan.

Sil­ja Paa­vo­la

Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja