Veli-Pek­ka Kel­lo­nie­mi

”Tämä näyt­te­ly on omis­tet­tu Kan­ta­sa­ta­mal­le ja niil­le ih­mi­sil­le, jot­ka ovat elä­neet sen var­jos­sa.” Näi­hin sa­noi­hin ki­tey­tyy me­ri­kap­tee­ni Carl-Gus­tav Wal­ldé­nin näyt­te­ly Siu­nauk­se­na Kot­kan Sa­ta­ma­per­ke­le ra­vin­to­la Kot­kan Klu­bin kiin­teis­tön ala­ker­ras­sa.

Ky­sy­tään­pä ai­van aluk­si, mis­tä tämä eri­koi­nen ter­mi ’sa­ta­ma­per­ke­le’ tu­lee?

– Se ei ole ki­ro­sa­na vaan se tu­lee hie­man sel­lai­ses­ta op­po­noin­nis­ta­ni. Kot­ka on vi­ral­li­ses­ti me­ri­kau­pun­ki, kun taas mi­nus­ta tämä on sa­ta­ma­kau­pun­ki. Vas­taa­va ter­mi on liit­ty­nyt ai­koi­naan Mänt­tä-Vilp­pu­las­sa Gus­taf Ser­lac­hiuk­seen, joka pe­rus­ti pa­pe­ri-im­pe­riu­min, jota ai­ka­lai­set vas­tus­ti­vat ”pa­pe­ri­per­ke­lee­nä”. Käy­tän täs­sä hen­ges­sä ter­miä, sel­vit­tää Wal­ldén.

Hen­ri Saa­rai­sen oh­jaa­ma ja dra­ma­ti­soi­ma näyt­te­ly koos­tuu kah­dek­sas­ta ai­ka­loo­sis­ta, joi­hin kaik­kiin kä­vi­jä pe­reh­dy­te­tään kuu­lok­kei­den kaut­ta tu­le­val­la, Tho­mas Pry­ken lu­ke­mal­la ker­to­muk­sel­la.

Näyt­te­ly al­kaa vuo­des­ta 1871, kun kau­pal­li­nen sa­ta­ma­toi­min­ta al­koi Kot­kas­sa. Sit­ten mu­ka­na on muun mu­as­sa ra­vin­to­la Fen­ni­an mu­ka­naan tuo­ma mu­siik­ki­kult­tuu­rin puh­ke­a­mi­nen kuk­kaan jaz­zin myö­tä. Näyt­te­lys­sä mer­kit­tä­vä­nä yk­si­tyis­koh­ta­na kuul­laan sa­ta­ma­kont­to­rin pääl­lik­kö Vil­jo Lai­ho­seen koh­dis­te­tus­ta epä­on­nis­tu­nees­ta mur­ha­y­ri­tyk­ses­tä.

– Taus­tal­la oli kom­mu­nis­tien ja de­ma­rien vä­li­nen tais­te­lu val­las­ta vuon­na 1949. Lai­ho­nen oli de­ma­ri. Suun­ni­tel­lun mur­ha­y­ri­tyk­sen te­ki­jä­kin kuul­laan nau­hal­la, lu­paa Wal­ldén.

Me­ri­kap­tee­nin mu­kaan ta­pah­tu­ma pi­mi­tet­tiin jul­ki­suu­des­ta val­ta­kun­nan po­liit­ti­sis­ta syis­tä. Wal­ldén on saa­nut ta­pah­tu­man ai­neis­ton hal­tuun­sa sat­tu­mien kaut­ta ja hän ai­koo toi­mit­taa sen Työ­vä­en Ar­kis­toon.

Kotkan Ruusun parturissa oli tarjolla erilaisia lisäpalveluita. Walldénin mukaan naisen kohtalon taustalla oli epäonnsitunut avioliitto.

Näyt­te­lys­sä on mu­ka­na myös KTP:n ah­taa­ja­jal­ka­pal­lo ja Kot­kan Ruu­sun par­tu­ri.

– Olen näh­nyt Ro­sa­lin Mä­ki­sen ker­ran lap­se­na. Hän oli yl­väs nai­nen.

Wal­ldén on liit­tä­nyt näyt­te­lyyn myös oman läh­tön­sä me­ril­le 16-vuo­ti­aa­na ”Mil­joo­na­möl­jäs­tä” Eli­se Schau­man­nin kyy­dis­sä.

– Sil­loin me­nim­me Hel­sin­gin kaut­ta Lon­too­seen. Las­ti­na oli muun mu­as­sa sel­lu­paa­le­ja, nau­raa Wal­ldén, joka on saa­nut sel­lu­paa­lien vään­nön Suo­men ai­neet­to­man kult­tuu­ri­pe­rin­nön lis­tal­le.

Kotkan satamassa tehtiin aikoinaan Walldénin mukaan poliittinen murhayritys.

Kan­ta­sa­ta­man tu­le­vai­suu­den nä­ky­miin päät­ty­vää näyt­te­lyä on ol­lut ra­ken­ta­mas­sa Wal­ldé­nin apu­na myös mie­hen tut­ta­vat Ari-Pek­ka Ra­ja­mä­ki, Mat­ti Ma­sa­lin ja Mark­ku Lab­bas.

– Ma­sa­lin mm. maa­la­si sei­niin mu­raa­li­mai­ses­ti mai­se­mia ja lai­vo­ja, jot­ka ovat jo sel­lai­se­naan nä­ke­mi­sen ar­voi­sia.

Nyt kun Kan­ta­sa­ta­ma myl­lä­tään ja Ank­ku­ri-ra­ken­nus kaa­de­taan, Wal­ldé­nin mu­kaan van­has­ta sa­ta­mas­ta ei ole enää mi­tään jäl­jel­lä.

– Ha­lu­an et­tä ai­na­kin nämä ta­ri­nat jää­vät elä­mään.

Siu­nauk­se­na Kot­kan Sa­ta­ma­per­ke­le -näyt­te­ly avau­tuu Kot­kan klu­bin ala­ker­ras­sa 6. elo­kuu­ta kel­lo 12. Näyt­te­ly on ti­lois­sa esil­lä py­sy­väs­ti.