Jyrki Saarela jättää MyPan
Miika Herrala palaa Titaaneihin – Henri Rahkonen lähtee pois
Keltakallion asemakaavaehdotus valmistui lautakunnan käsittelyyn – Sammakkojen ja perhosten säilyminen turvataan
Mehiläinen tuottaa jatkossakin Etelä-Kymenlaakson psykiatrian avohoidon lääkäripalvelut
Mielipide:Avoin kysymys päättäjille
Jesse Hartoselle kartingmestaruus
Kotiseututyön ansiomitali kahdelle ansioituneelle kymenlaaksolaiselle
Ei tullut koripallostadionia, kun ei sellaista tilattukaan – Satama Areenan rakennuttajia on ryöpytetty julkisuudessa
Mielipide: Kutomossa syntyvät kauniit matot ja uuden ystävyyssuhteet
Players Sports Bar Kotkassa sulkee ovensa
Rallicross SM -sarja tekee kahden vuoden tauon jälkeen paluun Tykkimäelle
Kirppis-yrittäjäksi rakkaudesta kierrätykseen
Poikki menneet nivelsiteet voivat kasvaa takaisin kiinni
Yrittäjien uusi kumppani
Avajaisvieraita Satama Areenan punaisella matolla torstaina 24. elokuuta.
Teija Piipari
Ei tullut koripallostadionia, kun ei sellaista tilattukaan – Satama Areenan rakennuttajia on ryöpytetty julkisuudessa
Veli-Pekka Kelloniemi
Kotkan uuden Satama Areenan ympärillä on vellonut julkisuudessa keskustelua siitä, vastaako monitoimiareena sitä, mitä kaupunki on tilannut – ainakaan koripallon osalta. Myös alkuperäisen budjetin paukkuminen on herättänyt parranpärinää.
Monitoimiareenan rakennuttamista johtaneen Backstaff Oy:n hallituksen jäsenet sekä projektipäällikkö Aleksi Sallinen ovat harmistuneet moniin julkisuudessa esitettyihin kommentteihin.
– Aluksikin urheilua ei ole sivuutettu rakennuttamisessa, vaan rakennus on sellainen, mitä kaupunki tilasi, eli monitoimitalo, jossa mahdollistetaan koripallon pelaaminen, sanoo Sallinen.
Näin muistuttaa myös yhtiön hallituksen jäsen Kari Savolainen:
– Tavoitteena ei suinkaan ollut urheiluhalli, jossa voitaisiin myös järjestää tapahtumia ja seminaareja.
Sallinen ei tiedä, missä vaiheessa ja kenellä on syntynyt väärinkäsitys siitä, että areenan olisi pitänyt olla ”koripallostadion”. Monitoimiareenan alkuperäistä valtuuston vuonna 2017 asettamaa noin 20 miljoonan euron kustannusarviota kasvatettiin vuonna 2018 noin kolmella miljoonalla eurolla ”joukkueurheilun edellytysten luomiseksi”.
Hankesuunnitelmassa sali oli 32 metriä leveä. Kun arkkitehdit aloittivat suunnittelun, salia levennettiin vähän yli metrillä Koripalloliiton vaatimusten mukaan. Tämän lisäksi lattiakoreille on tehty poterot, jonne korit voidaan työntää salin jatkoksi. Näin pystyttiin varmistamaan se, että kansainväliset koripallopelit ovat salissa mahdollisia.
– Ajatus oli, että salissa pelataan ehkä play off -pelejä muttei runkosarjaa, koska pelien järjestäminen on kallista. Tai esimerkiksi jos KTP pääsisi europeleihin. Investoinnissa oli järkeä, koska tällaiset pelit ovat nyt mahdollisia. Sen sijaan Susijengille katsomokapasiteetti ei riittäisi.
Varustelun puolella ennen rakentamisen aloittamista pohdittiin myös oman koripalloparketin ja korien hankkimista.
– Päädyttiin siihen, ettei korien ja parketin hintaa kannata sisällyttää hankkeen kokonaiskustannuksiin. Parketti ja koripallokorit olisivat vieneet todella paljon varastotilaa.
Sallisen mukaan pääasia on, että kansainvälisiäkin koripallopelejä voidaan areenalla kuitenkin pelata. Asiasta käytiin vääntöä Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholmin kanssa ja ehdollinen lupa on saatu.
Sallisen mukaan kaupungin johdolla ja kaupunginhallituksella on ollut koko ajan tieto mitä rakennetaan.
– Ei siis pitäisi olla yllätys kenellekään, että ei tullut koripallostadionia. Olen ihmetellyt, miksi julkisuudessa on myllytetty tätä koripalloasiaa, Sallinen puuskahtaa.
Toinen Sallista harmittanut seikka on areenan kasvaneen budjetin riepottelu julkisuudessa, että sitä ei ole hoidettu kunnolla tai että valtuustoa on jopa vedätetty.
Sallinen nousi rakennutuksen johtoon, kun 2019 Backstaff Oy:n toimitusjohtaja Anu Kuusela irtisanottiin uuden hallituksen toimesta. Kuusela olisi halunnut toteuttaa hankkeen omalla henkilökunnalla.
– Backstaffin hallitus valitsi konsulttivetoisen käytännön, joka on mielestäni turvallisempi vaihtoehto tällaisessa hankkeessa.
Backstaff Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Lepistön mukaan yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka on joustava.
– Eli jos jokin osa-alue tai hankinta tuli budjetoitua kalliimmaksi, yhdessä urakoitsijan kanssa etsittiin vastaavaa säästöä. Kun näin oli sovittu ja urakoitsijan palkkio oli myös riippuvainen asetetusta urakkahinnasta, osapuolilla oli selvä yhteinen tavoite, hän sanoo.
Sallisen ottaessa homman hanskaansa arkkitehtitoimisto ALA oli jo valittu hankkeen suunnittelijaksi.
– Kilpailutin rakennustöiden valvojan ja rakennuttajakonsultin yhdesssä kaupungin kanssa. Rakennuttajakonsultti Maijeli Parppein kanssa oli tarkoitus löytää rakentava yhtiö vuoden 2020 loppuun mennessä. Nopeasti kävi ilmi on, ettei tulla saamaan tarjouksia roikkuvan katon vuoksi.
– Roikkuvaa kattoa pidettiin riskirakenteena, koska sellaista ei ollut koskaan Suomessa toteutettu.
Backstaff siirtyi suorahankintaan hallituksen johdolla. Rakentajaksi valikoitui SRV Rakennus Oy.
– Suorahankintakeskustelussa päätimme lähteä kehitysvaiheeseen, jossa tehdään roikkuvasta katosta ei-niin-riskaabeli. Silloin sen koko rakenne muuttui, vaijerirakenne vaihdettiin puupalkkeihin.
24,2 miljoonan euron kokonaisbudjetti paukkui, sillä SRV laski pelkän rakentamisen hinnaksi 27,6 miljoonaa euroa ja tähän budjetoitiin vielä rakennuttajan toimesta varalle 7 prosenttia eli noin 2 miljoonaa euroa. Tähän tulisi sitten vielä kaikki muut kulut päälle, jolloin päästiin 35 miljoonan kokonaisbudjettiin.
– Pakko sanoa että järkytyin tuolloin. Hankesuunnitelmassa lopullista hintaa on kuitenkin vaikea arvioida, se muuttuu aina. Hinnan nousu johtui rakennuskustannusten noususta ja siitä, ettei valtuustolle esitetystä hankesuunnitelmassa oltu voitu ottaa kaikkea huomioon.
Sallisen mukaan ainoa asia, jonka hän tekisi nyt jälkiviisaasti toisin, on se että rakentavan yhtiön olisi pitänyt olla mukana myös suunnittelussa.
– Tällöin oltaisiin tiedetty paljon aiemmin, voidaanko suunnitelmia toteuttaa käytettävissä olevalla budjetilla.
Toukokuussa 2021 hankkeeseen haettiin lisärahoitusta valtuustolta 10 miljoonaa. Tapahtumakeskuksen rakentaminen maksaa lopulta noin 35 miljoonaa euroa, aivan pennilleen hintaa ei voi vielä sanoa joidenkin liikkuvien osien vuoksi.
– On kuitenkin hyvä tietää, että tuossa summassa on muutkin kuin rakennuskustannukset, esimerkiksi 1,3 miljoonaa on budjetoitu operaattori Kotkan Tapahtumakeskus Oy:lle. Rakennuksen varsinainen SRV:n kustannusarvio ylittyi vain parilla sadalla tuhannella eurolla, jolloin rakentaminen maksoi pyöreästi 30 miljoonaa euroa.
Lepistön mukaan yhtiö pysyy hankkeen lopullisessa budjetissa näillä näkymin tonnin tarkkuudella.
– Se on koronan ja Ukrainan sodan aikana niin iso saavutus, että sitä kaikki rakennusalan ammattilaisetkin pitävät ihmeenä. Hanke ei siis todellakaan ollut mitään amatöörien puuhastelua millään osa-alueella, toteaa Lepistö.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.