Sadun lumoa Kimaran keväässä
Mielipide: Hyvä bisnes perustuu luonnon ylläpitämiseen
Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Johanna Rotkon käyttämät hiivat palautuvat aikanaan takaisin luonnon kiertokulkuun.
Kuvat: Veli-Pekka Kelloniemi
Hiivan avulla syntyy biotaidetta
Johanna Rotkon teoksissa ihmiskasvot toimivat muottina.
Veli-Pekka Kelloniemi
Hiivaviljelmiin ilmestyy hieman aavemaisia kasvokuvia kotkalaisen Johanna Rotkon taiteessa.
Hän on tulostanut joidenkin paikallisten henkilöiden (esim. Henni Kiri, Tiina Salonen, taiteilijan omakuva, koetapa bongata näyttelyssä) sekä kirpputorilta löytämiensä tuntemattomien henkilöiden kasvokuvia kalvoille. Kalvo asetetaan hiivaviljelmäpurkin päälle ja se suodattaa UV-valoa siten, että valo tappaa tai muuttaa alla olevaa hiivakasvustoa. Näin syntyy hiivagrammeja, jotka ovat osin todella tarkkoja, osin epäselväksi muuntuneita eläviä teoksia, biotaidetta.
– Nämä eivät ole muotokuvia, ihminen on näissä vain materiaalia, joka on valittu osin esteettisistä syistä, kertoo Rotko.
Taiteilijaa kiinnostaa hiivagrammeissa niiden muuntuvuus ja ennalta-arvaamattomuus. Rotko myös valokuvaa hiivagrammeja, jotka värjätään eri väriaineilla. Samaa hiivagrammia kuvataan useaan otteeseen teoksen elinkaaren eri vaiheissa.
– Teos on kuitenkin jo myös hiivagrammi, eivät vain valokuvat.
Hiivan ohella valokuvissa näkyy myös homekasvustoa.
– Näissä on loputtomat mahdollisuudet kuvan muodostumiselle.
Taiteilija ei halua syöttää teosten tulkintaa katselijoille. Hän kuitenkin kertoo olevansa huolissaan ihmisen luontosuhteesta. Biosentrisessä katsomuksessa ihmistä ei asetetaan muuta luomakuntaa korkeampaan asemaan.
– Ilmastonmuutos tuhoaa ihmiset ennen hiivoja. Hiivalajien ja mikrobien hupeneminen on kuitenkin myös uhka.
Vellamossa on esillä paitsi valokuvia ja videomateriaalia, myös hiivagrammeja lasikupujen alla.
– Tässä näyttelyssä niitä on esillä enemmän kuin koskaan aiemmin eli 25.
Rotko vaihtaa hiivagrammit parin viikon välein eli näyttely muuttuu.
Rotkon mukaan Suomessa ei ole toista hiivagrammitaiteilijaa.
Itse hän oppi metodin vuonna 2013 sveitsiläisen Pavillon_35 taiteilijakollektiivin työpajassa.
Eläviä kuvia, hiivagrammeja -näyttely on esillä Merikeskus Vellamon vaihtuvien näyttelyiden salissa 1.12. saakka.
Näyttelyn yhteydessä pidetään luento ”Mitä on biotaide?” 29.9. kello 13–15 Vellamossa.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.