Katariinan kyläjuhlat vietetään Mansikkalahden uimarannalla
Nuorisopalveluiden syksy käynnistyy Kouvolassa: ehkäisevää päihdetyötä ja nuorisotilat auki
Koronatartuntoja on Kymenlaaksossa edelleen runsaasti – tilanne ei kuitenkaan ole enää pahentunut
"Ykkösdivari on meidän naisillemme ihan hyvä"
Kaikille 65 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuus hyvinvointia edistävään keskusteluun
Meripäivien ajan poikkeavat liikennejärjestelyt – Paikallisliikenteeseen lisävuoroja
Meripäiväparaatia juhlittiin näyttävästi kahden vuoden tauon jälkeen – Katso kuvakooste
Seppo Vanhanen ja Tiina Mertanen ovat Meripäivien neuvos ja neuvoksetar
Kotkaan on yön aikana piilotettu sata kappaletta Kotkan Meripäivien festivaalitorin lippua
Pyhtään Saaristomarkkinoille on ilmoittautunut yli 30 myyjää
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-AOhjaaja Kimmo Lavaste korostaa, että Paperimyllärin esityspaikka teollisuusalueen keskellä on tärkeä asia, sillä miljöö ikään kuin kertoo oopperan tarinaa.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Kotimaisen tekemisen historiaa tarjolla kansanoopperan muodossa
KAI-PEKKA VESALAINEN
Kouvolan seudulla valmistellaan laajassa yhteistyössä uutta kansanoopperakautta. Jouni Sjöblomin musiikkiin pohjaavassa Paperimyllärissä palataan aikaan, jolloin koettiin paperiteollisuuden alkusoitto pohjoisessa Kymenlaaksossa. Kymin Ruukin rannassa perjantaista 10. kesäkuuta alkaen 13 näytöksenä koettavissa olevan kansanoopperan ohjaa Kimmo Lavaste, joka on käsikirjoittanut produktion yhdessä Sjöblomin kanssa. Kansanoopperan tuottaa Kymijoen esittävän taiteen tuki ry.
Kansanooppera on ison yhteistyön tulos.
– Lavalle nousee kuutisenkymmentä paikallista esiintyjää: kuorolaisia, näyttelijöitä ja soittajia. Kuoroista mukana ovat Kansanoopperakuoro, Myllykosken Metallimiesten kuoro, Elimäen Mieslaulajat ja Iitin Lauluveikot. Musiikista vastaa Sielulintu-yhtye, mainitsee Sjöblom, jolle idea paperiteollisuuden historiaan liittyvästä esityksestä tuli Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön taholta.
Sjöblom kuvailee Paperimylläriä draamallisemmaksi kuin hänen aikaisemmat oopperatyönsä.
– Musiikillisesti Paperimyllärissä on vaikutteita kaikista muista oopperoistani. Kansanmusiikin osuus on vahva, mutta poprock- ja musikaalipuoli kuuluvat läpi. Lauluja on mukana kaikkiaan 19. Esiintyjät ja taustavoimat sekä budjetti mukaan lukien Paperimylläri vastaa vuosina 2015–2016 esitettyä suurproduktiota Kustaan sota.
Historian harrastajaksi itsensä nimeävä Kimmo Lavaste pitää oopperan esityspaikkaa Kymin Ruukin rannassa ainutlaatuisena.
– Ympäristö henkii historiaa, joka on vaikuttanut merkittävästi sekä Kymenlaakson että koko Suomen kehitykseen. Kuusankosken ja Voikkaan paperi-integraatit ovat koonneet ihmisiä ainakin 200 pitäjästä maastamme, mikä on jättänyt jälkensä seutukuntamme luonteeseen.
– Esityksestä on tehnyt haasteellisen se, että historiallista oopperaa ei voi tehdä paperinvalmistuksen tai tehtaiden kautta, vaan asiaa on kerrottava henkilöhahmojen myötä. On ollut kiehtovaa yhdistellä fiktiota ja faktaa keskenään.
– Osana lavastusta toimii tietysti valmis miljöö. Toisaalta ensimmäiset Kuusaan tehtaat olivat puurakenteisia eikä niitä enää ole olemassa. On pitänyt pakosta löytää tietty tyylittelyn aste, sillä paperikonetta ei voi näyttämölle rakentaa, tuumii Lavaste, jonka mukaan Sjöblomin oopperat kansanmusiikkiin ja vahvasti kuorolauluun tukeutuvina ovat olleet melkolailla oma lajinsa.
Jouni Sjöblom on säveltänyt jo neljännen kansanoopperansa, joista kesäkuussa Kuusankoskella esitetään suomalaisen teollisuuden ja työn historiaan pureutuva Paperimylläri.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Puvustuksesta ja sen suunnittelusta sekä toteutuksesta vastaa kuusankoskelainen Paula Liikanen.
– Paperimiehen tyttärenä ajatus päästä mukaan produktioon kiinnosti. Päähenkilö Robert Erolin ennätti olla jopa vaarini pomona, hymähtää Paperimyllärin puvustuksen suunnittelun viime tammikuussa aloittanut Liikanen, joka on aikaisemmin tehnyt pienimuotoisia historiallisia puvustuksia esimerkiksi Oravalan kartanoon liittyen.
– Kiirettähän tässä on pitänyt, sillä esityksessä on useampia erilaisia näyttämökuvia: tehtaiden rakentaminen, työskentely tahtaassa sekä juhlakohtaus ja Litviikkimarkkinat, joihin on pitänyt luoda oma puvustuksensa, selvittää Liikanen, joka tekee visuaalisesti tuotannolle tärkeää puvustusta historian hengessä, mutta osin kierrättäen ja mukaillen.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.