Sadun lumoa Kimaran keväässä
Mielipide: Hyvä bisnes perustuu luonnon ylläpitämiseen
Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
- Venepaikkojen kysyntähän on hurjaa. Kun tänne Tiutiseen muuttaa uusia asukkaita, niin he kysyvät heti venepaikkaa, tietävät opetusmeuvos Pekka Savolainen ja kylätoimikunnan puheenjohtaja Jari Elo.
Kuvat: Kai-Pekka Vesalainen
Kotkan Tiutisessa luonto on ympärillä
KAI-PEKKA VESALAINEN
– Tällaisessa ympäristössä elettynä lapsuus on sellainen, ettei parempaa paikkaa lapselle voisi olla. Kaksi kolmasosaa saaren rakennuskannasta polttaneesta elokuun 1943 tuhosta huolimatta täällä oli aika paljon kanssani samanikäisiä lapsia. Perheemme muuttaessa vuonna 1959 Kotkansaarelle asukkaita oli vielä 700, kun heitä tänä päivänä on 350. Parhaimmillaan täällä oli 2 500 asukasta, muistuttaa Kymin Tiutisessa vuonna 1947 syntynyt opetusneuvos Pekka Savolainen, joka on tullut kylätoimikunnan puheenjohtaja Jari Elon kanssa kertomaan vieraalle vuonna 1965 Kotkaan liitetyn saariyhdyskunnan historiaa.
Tiutiseen tutustuminen alkaa 115-vuotiaan työväentalon tiloista.
– Saarelle perustettiin 1908 työväennäyttämö, jonka toiminta jatkui 1950-luvulle asti. Työväentalon vahtimestarin valinnan kriteerinä oli pitkään, että hän pystyy johtamaan työväennäyttämöä. Täällä oli melko merkittäviä näyttämönjohtajia kuten Aimo Antia. Kansakoulun ensimmäisen opettajan Yrjö K. Laineen sisar, esimerkiksi Suomisen perhe -elokuvien ja Me Tammelat -televisioperheen mummina tunnettu näyttelijä Eine Laine toimi näyttämönjohtajana vuosien 1915–1916 tietämissä.
Kyläpäällikkö Jari Elo esittelee kahdessa osassa vuosina 1907 ja 1924 rakennetun työväentalon priimakunnossa olevia sisätiloja.
Yksi tiutislaisia yhdistävä tekijä vuosikymmenet on ollut Tiutisen VPK.
– Vuonna 1927 perustettu Tiutisen VPK ja sen tulevaisuus on tuiki tärkeä saarellemme. On toivottavaa, että vapaapalokuntaan saataisiin uusia toimijoita mukaan. Erityisesti toiminta vaativana ja fyysisenä harrastuksena kaipaa yhteiseen hiileen puhaltamisen merkityksen ymmärtäviä yksilöitä, pohtii kyläpäällikkö Elo.
– Heti perustamisvaiheessa VPK:aan kuului yli kuusikymmentä miestä. Kun itänaapuri erehtyi aikoinaan pommittamaan Tiutista, palokunnan talo sai täysosuman melkein ensimmäisenä syttyen palamaan. Kävi kuitenkin hyvä onni, sillä paloruiskut olivat lastentarhan talon kellarissa ja saatiin pelastettua, vaikka lastentarhakin paloi, hymähtää Savolainen.
Sodan jälkeen palokunta pääsi nopeasti taas tolpilleen ja toiminta on ollut aktiivista näihin päiviin saakka.
– Nykyisin saarellamme on niin vähän väkeä, ettei täältä enää löydy palokuntaan porukkaa tarpeeksi. Esimerkiksi pitkäaikainen entinen palopäällikkö, nykyisin palokuntaveteraaneja eli Kökköukkoja vetävä Olavi Hänninen on 87-vuotias, vastaa asiaa kysyttäessä Elo.
Tiutisen koulussa oli suurimmillaan seitsemän vakituista opettajan virkaa ja melkein 300 oppilasta, mikä loi pohjaa laajalle harrastusten kirjolle.
– Nuoruudessani liikunnallista toimintaa riitti. Tiutisen Pyrinnössä kaikki kaverini pelasivat jalkapalloa. Talvella järjestettiin hiihtokilpailuja.
– Pyrintö oli myös TUL:n parhaimpia painiseuroja, jonka harrastajajoukko oli laaja. Esimerkiksi vuonna 1932 Pyrintö voitti samana päivänä kolmella eri paikkakunnalla joukkueiden väliset sarjapainikisat, huomauttaa Savolainen, joka on kirjoittanut teokset Kotisaareni Tiutinen ja täydennysosan Kotisaaremme Tiutinen. Jälkimmäistä kirjaa värittävät Mika Rokan ansiokkaat valokuvat.
- Kukaan ei tiedä, paljonko tilaisuuksia tässä rakennuksessa ajan saatossa on ollut, pohdiskelevat Jari Elo (vasemmalla) ja Pekka Savolainen vuosina 1907 ja 1924 rakennetun Tiutisen työväentalon portailla.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Tiutisen taannoista suuruutta selittää saaresta lähietäisyydellä sijainneet työpaikat.
– Tiutisen laatikkotehdas työllisti 550 työntekijää, joista enemmistö oli naisia. Muita isoja työnantajia olivat Halla-yhtiö ja Kotkan satama sekä Enso-Gutzeit. Lisäksi Tiutisessa oli yksityisyrittäjiä, kuten kauppiaita, suutareita, ompelijoita ja räätäleitä.
– Vielä 1950-luvulla saarella oli kaksi Kyminlaakson Osuusliikkeen kauppaa ja yksi Osuusliike Liiton kauppa. Sen sijaan isompia työpaikkoja täällä ei ollut enää nuoruudessani.
Logistiikka Kotkan ja Tiutisen välillä hoitui pääasiassa Liikenneosuuskunnan vuoromoottoreilla aina vuoteen 1974, jolloin tiepenger saareen valmistui ja mahdollisti säännöllisen linja-autoliikenteen.
– Tuurimoottorivuoroja 1930-luvulla Kotkan ja Tiutisen välillä ajettiin arkipäivisin jopa 35. Aamulla töihin menoaikaan tuurimoottoreita kulki kymmenen minuutin välein. Iltapäivällä oli sama ruljanssi toisen suuntaan. Osuuskunta lopetti liikennöinnin puoli kymmenen aikoihin, jolloin iltaa kaupungilla pidempään istuneet tulivat kotisaareen taksimoottoreilla.
Savolainen tietää, että 1930-luvulla Tiutisessa oli 14 hevosta, jotka ajoivat kaikennäköistä rahtia puutavarasta kiviin.
– Lisäksi sisäistä logistiikkaa hoidettiin kahdella käsivoimin toimivalla kiskoyhteydellä moottorilaitureilta sisempään saareen. Kyminlaakson Osuuskaupalle johtaneen kiskotuksen renkinä toimi vahvajalkainen painijamestari Vilho Lempinen, joka voitti kymmenen TUL:n mestaruuden ohella työläisolympialaisissa kultaa ja pronssia.
Elokuvateatteria Tiutisessa ei ollut, mutta elokuvia siellä joskus näytettiin.
– Lähimmät elokuvateatterit olivat kaupungissa, jossa käytiin katsomassa nonstoppia, jossa samat uutispätkät ja piirretyt pyörivät tunnista toiseen.
Kesäkauden kohokohtia olivat telttaretket lähisaariin.
– Vaikka me tiutislaiset asuimme saaressa, niin viikonloppuisin lähdettiin veneellä telttailemaan Kuutsalon saaristoon, jossa ei lapsuudessani ollut kesämökkejä juuri ollenkaan.
– Tutuksi tulivat melkein kaikki saaret, kun ensimmäinen homma oli kiertää saari ympäri rantoja pitkin. Vesillä liikkumiseen oli vanhempien lupa. Muistan yösaarireissuja, jolloin 14-vuotiaana olin porukan vanhin, hymähtää muistoilleen säkkisumussa kesämökiltään Kuutsalosta Tiutiseen tullut Savolainen, entinen Katariinan lukion ja Kotkan lyseon rehtori.
Suurimmalla osalla tiutislaisia talouksia on edelleen jonkinlainen vene.
– Venepaikkojen kysyntä on hurjaa. Kun tänne muuttaa uusia asukkaita, niin he kysyvät heti venepaikkaa. Ongelma on, ettei kaikille ole venepaikkaa tarjolla. Huvilaniemeen kaupunki toteutti venerampin ja aallonmurtajan. Uudelle venelaiturille etsitään parhaillaan yhtymäpohjaista toteuttajaa ja hallinnoijaa, huomioi Kotka Millsillä prosessimiehenä työskentelevä Elo, tiutislainen paluumuuttaja.
Tiutisessa on paljon vanhaa rakennuskantaa, mutta viime vuodet ovat tuoneet saarelle myös uutta rakennusarkkitehtuuria.
– Mielestäni uudisrakentaminen on sopeutunut aika hyvin vanhaan rakennuskantaan, pohtii Elo, äitinsä puolelta neljännen polven tiutislainen.
– Sodan jälkeen tänne rakennettiin lähinnä rintamamiestaloja, Sitten rakentamisessa oli pitkä tauko, koska kaava ja kunnallistekniikka puuttuivat. Nyttemmin tänne on rakennettu ihan fiksuja uusia taloja. On vain rikkaus, että saarella on eri aikakausilta olevia taloja, jotka tulevat maisemallisesti tavallaan toimeen keskenään, tuumii puolestaan Savolainen.
Yhteisöllisyyttä Tiutisessa luo tiiviys ja historia.
– Onhan saaremme historia itse asiassa aika erikoinen. Täällä asuu kolmatta tai neljättä sukupolvea tiutislaisia.
– Tiutinenhan on myöhään mutta aikoinaan mahdollisesti Euroopan tiheimmin asutettu saari. Yksi vetotekijä oli nimenomaan laatikkotehdas. Sota taas runteli Tiutista niin pahasti, että sen takia saaremme historia on laajalti tunnettu.
Asuinpaikkana Tiutinen on Elon sanoin ”kesällä kuin paratiisi”.
– Luonto on ympärillä ja meri vieressä. Luonnonajat ovat se, mistä sielu lepää ja saa voiman. Täällä voi kaikessa rauhassa kuunnella lintujen laulua. Bussipysäkin ympäristöön on istutettu 500 kukkasipulia, joten odotettavissa on melkoinen kukkameri.
Tiutiseen Punkkilan alueella on suunnitteilla luonnontilainen Muistojen puisto, joka toimisi muistomerkkinä myös sotalapsihistoriasta, esittelee Jari Elo.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Vaikka Tiutinen on työväenliikkeen vanhaa tukialuetta, niin sinne ei rakennettu yhtiöiden niin sanottuja vuokrakasarmeja.
– Täältä pystyivät ihmiset ostamaan tonttimaata ja juurtuivat saarellemme sen takia. Mikäli varat sallivat tiutislaiset rakensivat takavuosina mahdollisimman ison talon, joka otettiin täyteen vuokralaisia, sillä vuokratuloilla maksettiin velat vähitellen pois. Isovanhempani rakensivat nimenomaan Lindströmin talon vuokralaisille. Toki täällä oli suuria perheitä: keskimääräinen perhekoko oli ehkä viisi-kuusi lasta. Esimerkiksi naapureillamme Rudolf ja Hilma Turusella oli kymmenen lasta, lisää Savolainen, Tiutisen historian todellinen tietopankki.
Jari Elo Tiutisen lakkautetun koulun portailla. Miehen mukaan koulurakennuksille ollaan parhaillaan etsimässä uusiokäyttöä.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.