Huvipuisto ja vesipuisto valmiina kesään
Kouvolan kuudes yhteisötila avataan Valkealaan
Virolahden turvallisuuspäivässä arjen varautumista ja kohtaamisia rajaseudulla
Mielipide: Kuntavaaleista
Kouvolan kulttuuripalkinto Jaalaan – kunniamaininnan sai festivaalitekijä
Koiratreffit tuo karvakuonot Karhulan torille
Kotkan kauppatorin kehittäminen jatkuu – Yhteisterassi monipuolistuu, torin kesässä uusia toimijoita ja tapahtumia
Kymenlaakson vuoden kylä ja maaseututoimijat on valittu
Vesitorninkadun eteläinen osa Karhulassa suljetaan väliaikaisesti
Kotkan kaupunki ja Kotka Peace United yhteistyöhön
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Varaviestiministeri Lebedev suoritti Popovin patsaan paljastuksen.
Kuva: Timo Kiisken albumi
Kun Popov patsaan Kotkaan vuonna 1970 sai
Kaupunki järjesti monipuoliset patsaan paljastamistilaisuudet.
Timo Kiiski
Kotkan kaupungin Isopuistoa käsittelevältä nettisivustolta löytyy seuraava teksti:
Papinkadun ja Itäkadun kulmassa on fyysikko A. S. Popovin (1859–1905) patsas. Popovin kehittämällä radiolähettimellä otettiin Suomen ensimmäinen meripelastukseen liittyvä radioyhteys välillä Kuutsalo – Suursaari vuonna 1900. Patsaan on suunnitellut taiteilija D.B. Rjabitsthev vuonna 1970.
Popovin patsas on eräs merkittävimmistä muistomerkeistä, jotka Kotkan kaupungissa ovat paikkansa saaneet. Sanottakoon kuitenkin, että ilmaisu ”radiolähettimellä” olisi parempi korvata sanalla ”radiolaitteistolla”. Popov oli paremminkin vastaanotintekniikan ja erityisesti antennitekniikan kehittäjä.
Popovin salaman ilmaisin
Alexandr S. Popov työskenteli Kronstadtin Torpedokoulun ja Teknillisen Merisotakoulun opettajana. Hän tutki salama-ilmiötä ja sen ilmaisijaa. Popov kehitteli vastaanotintaan niin, että sitä alettiin käyttää vuonna 1895 ukkosen ilmaisimena.
Vastaanotintaan Popov esitteli Venäjän fysiikan ja kemian yhdistykselle 7. toukokuuta 1895. Popovin ilmaisija rekisteröi salamat niinkin kaukaa kuin 20 mailin etäisyydeltä. Hänellä ei silloin ollut lähetyslaitteita, mutta vastaanottoon kykenevä radiolaite ja sen antenni oli Venäjällä nyt kehitetty.
Koetilaisuudessa 1896 lähetettiin ja vastaanotettiin tekstiä. Koheereri ilmaisin (keksijä Branly) toimi Popovin vastaanottimessa siten, että kellon iskuri napautti myös koheereriä ”elvyttäen” sen.
Popov kehitteli menestyksellä vastaanottimen radioaaltoja kokoavaa laitetta, ja antoi sille nimen ”antenna” (hyönteisten tuntosarvien mukaan). Sana muunnelmineen on vakiintunut useihin kieliin. Toukokuun 7. päivä on Venäjällä ”Radion päivä”, ja Alexandr Popovia pidetään Venäjällä radion keksijänä.
Popovin ansio on ainakin antennin ja kuulokkeen keksiminen. Antennin avulla radiolaitteen kantomatka kasvoi oleellisesti. Hänen antennikeksintönsä palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 kultamitalilla ja kunniakirjalla.
Ensimmäiset radioasemat ja sanomat Suomessa
Kohtalo ei ollut suopea venäläiselle panssarilaiva ”General Admiral Apraksinille”, kun se ajoi neitsytmatkalla Suursaaren rantaan aamulla 26.11.1899. Alus sai pohjaansa ammottavan reiän kallionlohkareen tunkeutuessa sen runkoon. Rantaan ajo tapahtui Suursaaren Jokiinsuussa, eli noin 2,5 kilometriä Kiisken kylästä etelään. Amiraliteetti toivoi Popovin viestilaitteesta olevan apua, kun Pietarissa haluttiin seurata sota-aluksen pelastustöitä.
Kotkasta oli kaapeliyhteys Pietariin, mutta pelastustöiden edistymisestä kertovat sähkeet piti ensin saada mantereelle 50 kilometrin päästä Suomenlahdelta. Popov oli aiemmin tehnyt salaisia kokeiluja laitteillaan lyhyillä etäisyyksillä Mustallamerellä vuonna 1899 ja Itämeren laivaston aluksella Viipurinlahdella.
Kuutsalon ja Suursaaren välinen yhteys oli ennätyksellisen pitkä, noin 50 kilometriä. Siihen saakka pisin yhteysetäisyys langattomalla lennättimellä oli ollut kymmenisen kilometriä.
Kuutsaloon valmistui kipinälennätinasema 27. tammikuuta 1900. Varsin pian valmistui myös Suursaaren asema 5. helmikuuta 1900. Radiolaitteet Popov teetti Ranskassa.
Popov oli Kuutsalossa, kun Suursaaresta tehtiin aamupäivällä ensimmäinen yhteydenotto. Sanoman luettavuus oli alussa heikko, mutta sen laatu parani nopeasti.
Ensimmäinen radiosanoma Kuutsalosta Suursaareen saatiin perille 6.2.1900 (eräiden tietojen mukaan 5.2.1900). Se oli ”hätäsanoma”, jossa pyydettiin jäänmurtaja Jermakia antamaan apua muutamaa päivää aikaisemmin jäälautalla tuuliajolle joutuneille Lavansaaren kalastajille.
Jäänmurtaja Jermak oli tuonut Suursaareen radiolaitteet ja muuta tavaraa. Radioyhteys mantereelle ja Pietariin nopeuttivat Apraksinin pelastustöitä, ja keväällä haaksirikkoinen alus pystyttiin hinaamaan pois Suursaaresta. Suursaaren radiolaitteet poistettiin. Vain korkea masto jäi Kipparniemeen, kunnes myrsky sen viimein kaatoi.
Keväällä Kuutsalon asema siirrettiin mantereelle. Uuden aseman korkea antennimasto nousi Norskan kallioille Kotkansaaressa.
Kuutsalon saaresta ja Aution kylästä alkoi radion kehitys, jolla on ollut koko maailmaa mullistavat seuraukset. Radion kehitys tapahtui usean keksijän ja kokeilijan toimesta, mutta ensimmäiset ovat aina ensimmäisiä. Nykytiedon mukaan A. S. Popov ei ollut radion keksijä, mutta ensimmäisiä kuitenkin.
Popovin muistomerkki
Mitkä tahot olivat Popovin patsasta ja muistotaulua järjestämässä? Eräs taho on ollut varmasti SNTL:n Popov säätiö (Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto = SNTL), mutta tuskin ilman SNTL:n viestiministeriön ”siunausta”.
Olisiko suomalainen osapuoli ollut pelkästään Kotkan kaupunki? Kirjoittajalle oli uusi asia, että myös Viestikilta ja Viestiupseeriyhdistys ovat teettäneet Kotkaan muistolaatan Popovin muistoksi.
Muistojen galleriasta
Kirjoittaja toimi Posti- ja lennätinhallituksen (PLH) ulkomaanosaston palveluksessa. Osaston tehtäviin kuului nimensä mukaisesti ulkomaan hallinnolliset yhteydet ja siinä ohessa mm. posti- ja telealan ulkomaiset vierailut.
SNTL:n viestiministeriö oli niihin aikoihin pääasiakkaamme. Tähän kytkeytyi myös Nokia Oyj, jonka telealan kaupankäynti itään oli merkittävää. Yleensä Nokia järjesti monia yksityiskohtia näiden venäläisvierailujen ohjelmasta. Siihen kuului vähintään yksi vierailu Nokian tehtaissa.
Usein vieraat sijoitettiin Nokian edustustiloihin, jossa oli täyspalvelu ja muutamia erikoisuuksia kuten esimerkiksi trap-ampumarata. Vieraita kuljetettiin venäläisillä ZIL-edustusautoilla, joita Nokia oli hankkinut näitä vierailuja varten.
PLH:n pääjohtajan auto ja kuljettaja oli vierailujen aikana tavanomaisesti käytössäni, mutta pääjohtaja ei itse koskaan osallistunut ”rientoihin”. Hänen poissaolonsa korvattiin vierailun loppupuolella järjestetyillä illallisilla. Ulkomaan osaston johtaja oli samalla ”säästölinjalla”.
Runsaat juhlallisuudet
Kotkan kaupunki oli järjestänyt tasokkaat ja monipuoliset tilaisuudet. Tallinnasta oli tullut matkustaja-alus, jossa osa tilaisuuksista kutsuvieraille pidettiin.
Juhlanäytäntö pidettiin Kotkan teatterissa. Ministeri Lebedev ohjattiin katsomon tyhjän eturivin keskelle, mutta minut eturivin äärimmäiseen sivuun. Hetken kuluttua Lebedev nousi paikaltaan, tuli luokseni ja talutti minut viereensä. Siinä oli isäntien naamassa näkemistä!
Ministeri Lebedev suoritti jossakin välissä Popovin patsaan paljastuksen. Tapahtumaa seurasi melkoinen ihmisjoukko. Siihen liittyi ainakin kaksi erikoisuutta. Taiteilija Rjabitshev ei ollut paikalla, eikä myöskään Popov säätiön pääsihteeri. Hän palasi kotimaahan jo Helsingistä. Olimme ministeri Lebedevin kanssa kahdestaan Kotkan kaupungin vieraina.
Kävimme ministeri Lebedevin ja muutaman Kotkan kaupungin edustajan kanssa paljastamassa myös Popovin muistotaulun Kuutsalossa. Meriläismallisella kalastajaveneellä suoritetun matkan jälkeen (laituriin ei olisi isommalla paatilla päässytkään) harpoimme pikkukengissä risukossa, mutta perille päästiin kuitenkin hyvin. Lyhyen muistotilaisuuden jälkeen siirryimme kahvituokiolle Aution taloon, jossa Popov oli aikoinaan asustanut.
Osan vierailusta hoiti Kotkan Puhelinyhdistys, jonka silloisen johtajan Jorma Norkelan tunsin ennestään. Puhelinyhdistyksen johdon järjestämä illanvietto oli päättyä ikävästi, kun ministeri Lebedev vierailujemme tiukkojen aikataulujen vuoksi halusi poistua aikaisin paikalta. Isännät eivät olisi poistumista hyväksyneet ja olivat närkästyneitä siitä. Onnistuin sopivilla puheilla laukaisemaan tilanteen ja loppukaneettina oli – jos ministeri haluaa lähteä, hän lähtee ja just nyt!
Ministeri Lebedev oli tarkemmin sanoen varaviestiministeri, jonka päävastuu alue oli koulutus. Varaviestiministereitä oli useita. SNTL:n viestiministeriössä oli yksi (pää) viestiministeri, joka silloin oli Kievistä kotoisin oleva Nikolai D. Psurtsev. Hänellä oli aikoinaan sotilasuran ohella myös merkittävä valtiollinen asema. Hänestä arvossa seuraava oli ensimmäinen varapääviestiministeri. Ministerit olivat yleensä entisiä armeijan komentajia. Ministeri Psurtsev saattoi esiintyä ministeriössään armeijan vaatetukseen pukeutuneena. Itse en Viestiministeriössä vieraillut, vaikka kävin Moskovassa useaan kertaan.
Ministeri Lebedevistä on jäänyt poikkeuksellisen miellyttävät muistot. Kysyin häneltä, olisiko mahdollista saada Viestiministeriöstä ja Moskovasta työpaikka? Ajatuksena oli kielitaidon kartuttaminen. Ministeri Lebedev vastasi välittömästi, että asia järjestyy, kunhan sovin ensin asian oman pääjohtajani kanssa.
Puheeksi tuo idea sitten jäi.
Ps. Popovin Kuutsalon muistolaatta on kiinnitetty suoraan kallioon. Se on vaikeasti löydettävissä. Ehdotan, että muistolaatalle tehdään jalusta, joka voisi olla sopiva kivikin.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.