Kun­nal­lis­vaa­lien luon­ne on muut­tu­nut hen­ki­lö­vaa­leis­ta eri vaa­li­liit­to­jen voi­ma­suh­tei­den tu­ke­mi­seen. Vaa­li­liit­to to­teut­taa eri puo­lu­e­toi­mis­to­jen ja maan­hal­li­tuk­sen sekä Kun­ta­lii­ton oh­jel­mia kun­nan­val­tuus­tois­sa. Kos­ka edus­kun­nan te­ke­mät pää­tök­set vai­kut­ta­vat, mi­ten niin kun­nis­sa kuin alu­e­val­tuus­tois­sa pys­ty­tään to­teut­ta­maan niin sa­no­tut la­ki­sää­teis­ten pal­ve­lu­jen ra­hoit­ta­mi­nen. Kun­nis­sa ei ole niin sa­not­tua op­po­si­ti­o­ta, on tur­haa pro­tes­toi­da op­po­si­ti­os­sa maan hal­li­tus­ta leik­kauk­sis­ta ja ve­la­not­ta­mi­ses­ta, jos kun­ta­ta­sol­la ei hyö­kä­tä sil­lä voi­mal­la, min­kä ää­nes­tä­jät an­toi­vat kun­ta­vaa­leis­sa maan hal­li­tuk­sen te­ke­miä pää­tök­siä vas­taan.

Kun­ta­vaa­leis­sa ää­ni an­net­tiin eri vaa­li­lii­toil­le, an­net­tu ää­ni ei vält­tä­mät­tä hyö­dyn­nä mil­lään lail­la sitä hen­ki­löä jol­le ää­ni on an­net­tu. Var­si­nai­set suh­teel­li­set vaa­lit käy­dään vas­ta vaa­lien jäl­keen, jos­sa pää­te­tään mi­ten pää­tös­val­taa ja­e­taan. Kos­ka vaa­li­liit­to­jen nok­ka­mie­het ja -nai­set pe­rus­ta­vat konk­laa­vin ai­van kuin paa­vin val­lin­nas­sa.

Kou­vo­las­sa kun­ta­vaa­lit an­toi­vat mah­dol­li­suu­den suun­nan muu­tok­sel­le, eli SDP ja Kes­kus­ta­puo­lue sai­vat yh­des­sä yk­sin­ker­tai­sen enem­mis­tön val­tuus­toon, jol­la oli­si mah­dol­li­suus lo­pet­taa kers­kain­ves­toin­ti ja pal­ve­lui­den kes­kit­tä­mi­nen Su­mu­laak­soon ja Mans­kin vä­lit­tö­mään lä­hei­syy­teen. Lau­ta­kun­tien et­tä yh­ti­öi­den pu­heen­joh­ta­ja­va­lin­nat oli­si­vat SDP:n ja ke­pun kä­sis­sä. Eli hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­juus de­ma­reil­le ja val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­juus kes­kus­tal­le, tär­kei­den lau­ta­kun­tien li­säk­si.

Jol­lei an­net­tua luot­ta­mus­ta osa­ta hyö­dyn­tää, niin seu­raa­vak­si ää­nes­tä­jät pro­tes­toi­vat ai­hees­ta­kin seu­raa­vis­sa edus­kun­ta­vaa­leis­sa, jois­sa toi­vot­ta­vas­ti ää­nes­tysp­ro­sent­ti oli­si kor­ke­am­pi.

Ans­si Täh­ti­nen