Ah­ti Kos­ki­nen

Hy­vän sa­vi­maan löy­ty­mi­nen vauh­dit­ti tii­lien val­mis­tuk­sen käyn­nis­tä­mis­tä Juu­ri­kor­ves­sa jo 1800-lu­vun lo­pul­la. Tii­lien teko toi paik­ka­kun­nal­le myös työ­läi­siä ja nämä ryh­tyi­vät jär­jes­täy­ty­mään koh­ta vuo­si­sa­dan vaih­teen jäl­keen.

So­si­a­li­de­mok­raat­ti­nen puo­lue lä­het­ti ki­vi­työ­mies Frans Tila ni­mi­sen mie­hen val­mis­te­le­maan työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen pe­rus­ta­mis­ta. Tätä var­ten et­sit­tiin ko­koon­tu­mis­ta var­ten si­sä­ti­lo­ja lä­hei­sis­tä maa­ta­lois­ta, mut­ta isän­tiä moi­nen puu­ha kau­his­tut­ti ja ovet py­syi­vät kiin­ni.

Yh­dis­tyk­sen al­ku­tai­val oli­kin sur­ku­hu­pai­sa, Juu­ri­kor­ven työ­vä­e­nyh­dis­tys pe­rus­tet­tiin vuon­na 1906 sa­ve­not­to­mon­tul­la! En­sim­mäi­sek­si pu­heen­joh­ta­jak­si va­lit­tiin Veh­ka­lah­den Kan­nus­jär­vel­lä syn­ty­nyt An­ton Su­te­la.

Yh­dis­tyk­seen liit­tyi myös maa-, met­sä- ja ra­ken­nus­työ­läi­siä sekä joi­ta­kin pien­vil­je­li­jöi­tä, jot­ka oli­vat myy­neet met­sä- ja niit­ty­mai­taan teh­taan omis­ta­jal­le.

Oma työ­vä­en­ta­lo ra­ken­net­tiin jo vuon­na 1911. Kuin­ka ol­la­kaan, se pa­loi kum­mas­ti erää­nä jou­lu­kuun yö­nä vuon­na 1924. Sitä en­nen oli ta­pah­tu­nut pal­jon pa­hem­paa.

Vuo­den 1918 si­säl­lis­so­dal­la oli ve­ri­set seu­rauk­set Juu­ri­kor­ven työ­läi­sil­le. Ky­läl­lä oli pe­rus­tet­tu jär­jes­tys­kaar­ti, mut­ta sen teh­tä­vä oli lä­hin­nä var­ti­oi­da Kot­ka–Kou­vo­la -ra­taa ja tur­va­ta ju­na­kul­je­tuk­set.

Kaar­ti ei kui­ten­kaan ha­lun­nut lä­het­tää mie­hiä so­taan, jos joku läh­ti va­paa­eh­toi­se­na, se oli hä­nen oma asi­an­sa.

Ky­län mies­ten rau­han­tah­toi­suu­des­ta huo­li­mat­ta mo­nel­le heis­tä kävi kal­pa­ten. Ta­pah­tu­mis­ta on ker­to­nut mm. Ah­ti Kan­sa kir­jas­saan Juu­ri­kor­pi 1897–1997 – Uto­pi­as­ta ny­ky­päi­vään.

Työväenyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Anton Sutela koki kovan kohtalon sisällissodassa vuonna 1918.

Val­kois­ten val­lat­tua Ky­men­laak­son juu­ri­kor­pe­lai­sis­ta vie­tiin Kou­vo­laan 15.–20. tou­ko­kuu­ta te­loi­tet­ta­vak­si An­ton Su­te­la ja vii­si muu­ta mies­tä. Yk­si oli am­mut­tu jo heti val­lan vaih­dut­tua 5. tou­ko­kuu­ta.

Li­säk­si yh­dek­sän mies­tä me­neh­tyi Rii­hi­mä­en ja Hen­na­lan van­ki­lei­ril­lä. Muu­ta­ma mies oli kaa­tu­nut tais­te­luis­sa.

Näis­tä mie­his­tä teh­ty re­lie­fi on kiin­ni­tet­ty työ­vä­en­ta­lon sa­lin pe­rä­sei­näl­le.

Työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen toi­min­ta el­pyi hi­taas­ti ja 1930-lu­vul­le tul­ta­es­sa uu­si työ­vä­en­ta­lo­kin saa­tiin pys­tyyn ny­kyi­sel­le pai­kal­leen kes­kel­le ky­lää.

Ta­lon sii­pien suo­jas­sa on ol­lut mo­nen­lais­ta har­ras­tus­toi­min­taa. Työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen rin­nal­le oli pe­rus­tet­tu ur­hei­lu­seu­ra­kin Juu­ri­kor­ven Kor­ven­po­jat.

Kun tii­li­teh­das lo­pet­ti toi­min­tan­sa vuon­na 1966 ja sen kyl­keen pe­rus­tet­tu huo­ne­ka­lu­teh­das 1987, koko ky­län ala­mä­ki al­koi. Me­ni­vät kaup­pa, kou­lu ja rau­ta­tie­py­säk­ki.

Sa­maa tah­tia hil­je­ni työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen­kin toi­min­ta. Sen ai­no­a­na teh­tä­vä­nä tätä ny­kyä on yl­lä­pi­tää työ­vä­en­ta­loa. Sitä myös vuok­ra­taan mm. ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mi­seen.

Yh­dis­tyk­sen kun­ni­a­kas­ta 120-vuo­tis­ta toi­min­taa juh­li­taan hei­nä­kuun 12. päi­vä­nä kai­kil­le avoi­mes­sa ta­pah­tu­mas­sa – tie­tys­ti työ­vä­en­ta­lol­la.

Mu­sii­kil­la höys­te­tyn ta­pah­tu­man juh­la­pu­heen pi­tää Kuu­san­kos­kel­ta läh­töi­sin ole­va Va­sem­mis­to­lii­ton kan­sa­ne­dus­ta­ja Lau­ra Me­ri­luo­to.