Miri Rantio ja Make Perttilä esiintyvät Pyhtään kirkossa
Poliisi: Kouvolassa kadoksissa ollut nainen löytyi hyvävointisena
"Kymenlaaksossa 5G-verkon väestöpeitto on yli kaksinkertaistunut kolmen viime vuoden aikana"
Kaakkois-Suomen Ely-keskus: Sinileväkukintoja tavataan edelleen paikoin runsaastikin Kaakkois-Suomen järvi- ja rannikkoalueilla
Kartanohotelli Karhulan Hovissa kaksi konserttia
Meripäiväparaatin voitti Kotkan VPK – Katso kuvakooste paraatista
Fiskariajot ajetaan Kotkan Meripäivillä lauantaina
Ravintola pystyttää Korkeakoskelle kesäfestarit
Löylyrasia on kotkalaispariskunnan patentoima uusi saunatuote
Suurmarkkinat Kotkassa
Juoksulenkki, koirakävely tai pyöräily - Antaa sinulle energiaa sekä hyvän mielen
Huolenpitoa suurella sydämellä
Koti on lomalaisen kesäkeidas
Kawaii!
Autokamu huoltaa ja rengastaa
Juha Vainio -palkinto M. A. Nummiselle
Juha Vainio -palkinto myönnetään tänä vuonna M. A. Nummiselle, 83.
Mauri Antero Numminen on ehtinyt luoda 60 vuodessa kulttuuriperinnön, jonka keskeinen osa koostuu lauluista ja laululyriikasta. Tunnistettavan lauluäänen lisäksi M. A. Numminen on luonut omaleimaisen tavan käyttää suomen kieltä kekseliäästi, humoristisesti, vapaasti ja svengaavasti.
Kun puhutaan Suomi-rockin varhaisista vaikuttajista, M. A. Nummisen sanoituspanosta Suomen talvisota 1939–1940-yhtyeessä ei voi ohittaa. Jo ennen sitä Numminen oli ehtinyt tuulettaa käsitystä laulujen sanoittamisesta tieteellisiksi kutsumillaan lauluilla, joiden tekstit nuori lauluntekijä oli kopioinut muun muassa lakikirjasta ja sukupuolioppaista. Jenkka ulkosynnyttimistä ja Mitä nuoren aviomiehen on syytä muistaa, menivät skandaalin saattelemina saman tien soittokieltoon. Saman kohtalon koki myös viaton, Nummisen sanoittama tango Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa, jota Yleisradion ohjelmaneuvosto piti eduskunnan vastaisena.
Kohujen laannuttua M. A. Numminen sanoitti tiensä suuren yleisön suosioon uusrahvaanomaisella jatsillaan, jossa swingin ja schlagerin klassikot kääntyivät suomeksi hurmaavan notkeasti kuten Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä (Ich hab' das Fräulein Helen baden seh'n), Kuinka saisin rikki kookospähkinän (I've Got A Lovely Bunch Of Coconuts) ja Tunnelmassa (In The Mood). Nummisen käännöskynästä on myös yksi rakastetuimmista syntymäpäivälauluistamme Minä soitan harmonikkaa. Numminen on kääntänyt lisäksi tuoreempia hittejä suorasukaisella tyylillään - Yes sir, olen boogie.
Lastenlaulujen sanoittajana Numminen aloitti niin ikään varhain vuonna 1970 levyllä Isomies ja keijukainen, Nummisen Gommi ja Pommi -duolle sanoittamat lastenlaulut ovat puolestaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa varttuneiden varhaista äänimaisemaa ja äidinkielen kylvetystä.
Nummisen kaikessa tekemisessä taidemusiikista lastenlauluihin ja jazziskelmistä undergroundiin kuuluu hänen rakkautensa suomen kielen monimuotoisuuteen. Nummisen 1960-luvun kielisosiologian opinnot ja tutkimukset stadin slangista sekä Somerniemen murteesta ovat saaneet luontevaa jatkoa elämänurasta, jossa suomen kielen vivahteet ovat olleet avainasemassa.
Nummisen ura sanoittajana muistuttaa myös sivistyksen merkityksestä. Nummisen lauluihin mahtuu sekä arkinen että filosofinen.
”Parhaimmillaan sivistyksen oppii, kun opettelee hallitsemaan oman kielensä, oman maantieteensä ja oman historiansa”, Numminen on todennut. Lauluissaan hän on todistanut, että nämä työkalut ovat esimerkillisesti hallussa.
Näillä perusteluilla Juha Vainio -palkinto luovutettiin M. A. Nummiselle Kotkassa 27. heinäkuuta. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.