Lukijan kuva: valkovuokot
Mielipide: Kokoomuksen kannatus lähtee laskuun Kouvolan seudulla
EU-vaalit puhuttavat Kymenlaaksossa
Museolaivat avasivat Merikeskus Vellamon kesän
Mielipide: Tätäkö on politiikka?
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Kokoomuksen vappujuhla Kotkassa Sapokassa – Vihreiden Karhulan Jokipuistossa
Yritysten hankkeisiin on haettavissa miljoonia euroja EU-rahaa tänä vuonna
Kimmo Rahkamo Haminan Energian toimitusjohtajaksi
Kotkan kesä avautuu jo toukokuussa
Mielipide: Historia toistaa itseään
Erimielisyydet sairaalan paikasta ja toiminnasta alkoivat jo 1900 luvun alusta. Kouvolaan perustettiin vuonna 1903 yksityissairaala. Tämä sairaala jäi lyhytikäiseksi taloudellisten syiden vuoksi ja sairaalatoiminta loppui vuonna 1910.
Todennäköistä on, että keskussairaala olisi rakennettu aikanaan Kuusankoskelle, jollei mielipiteet sairaalan sijoituksesta olisi menneet niin pahasti ristiin, että keskussairaalaa ei saatu sen enempää Kouvolaan kuin Kuusankoskellekaan.
Viipurin lääninsairaala siirrettiin Kuusankoskelle 3.12.1939 ja liitettiin siellä toimivaan sotasairaalaan, joten keskussairaalan paikka Kuusankoskelle olisi ollut hyvät perusteet väkiluvun ja sijainnin suhteen.
Kouvolan venkoilu asiassa johti siihen, että 1948 Lääkintöhallitus esitti sijoittavansa keskussairaalat Lahteen, Lappeenrantaan ja Kotkaan.
Pohjois-Kymenlaaksossa kuntien mielestä nämä keskussairaalat eivät tyydyttäneet alueen sairaalatarvetta. Kouvolan, Kuusankosken, Elimäen, Jaalan ja Valkealan kuntien edustajat kokoontuivat sairaalakuntainliiton perustavaan kokoukseen 13.4.1947 päättivät rakentaa aluesairaalan Naukionmäelle (myöh. Sairaalanmäki). Kouvolan edustaja olisi halunnut sairaalan perustettavaksi Kouvolaan.
Lopullinen niitti julkisen erikoisairaanhoidon päivystyksen ja leikkaustoiminnon lopettamiselle Pohjois-Kymenlaaksossa lyötiin päätöksessä aluesairaalan alasajosta ja Ratamon rakentamisesta Ruskeasuolle.
Päätös oli täysin poliittinen, jota kokoomus oli pitkään ajanut ja jota ajatusta perussuomalaiset ovat nyt tukeneet. Tilanne lähti niin sanotusti lapasesta, kun ministeri Rehula kävi venyttelemässä sormiaan Kouvolassa ja hänen toimeksiannosta, tai toimeksiannon puutteesta, leikkaustoiminta Kouvolassa lopetettiin.
Erikoissairaanhoidon investointipäätökset kuuluivat tuohon aikaan sairaanhoitopiirille ja toteutus sen hankeyhtiölle, jonka puheenjohtajana toimi Seppo Rintamo (kok). Rintamo perusteli Ratamon sijoituspäätöstä poliittisella sopimuksella. Koskaan ei selvinnyt kuka ja ketkä ko. sopimuksen oli tehnyt.
Anssi Tähtinen
Kuusankoski
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.