SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vappupuhujana Kotkassa
Bluesrokin konkareita Kotkassa
Maretarium täyttää 22 vuotta vappuna
Markku Aro, Annika Eklund ja Costello Hautamäki viihdyttävät Meripäivien Yleisessä Saunassa
Mielipide: Mitä tapahtui maksuttomalle toisen asteen koulutukselle?
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Kela-korvausten nousun hyöty kuuluu asiakkaille
Suomessa Kela-korvaukset otettiin käyttöön jo vuonna 1967 eli 57 vuotta sitten. Tällä uudistuksella helpotettiin erikoislääkärille pääsyä, mutta tämä malli on tullut tiensä päähän.
Koronapandemia ja väestön ikääntyminen pidensivät hoitojonoja ja syntyneen hoitovelan vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu ennen näkemätön paine, eikä ongelmiin ole yksinkertaista ratkaisua. Vuoden 2024 alussa Kela-korvauksia nostettiin ja ne tulevat olemaan voimassa vuoden. Vuoden 2025 alusta tulisi uusi nykyistä parempi Kela-korvausmalli voimaan.
Uutta Kela-korvausmallia suunnitellaan parhaillaan, koska nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei nopealla aikataululla taivu hoitojonojen purkamiseen. Mielestäni mielenkiintoisin ehdotus Kela-korvausmalliksi on omalääkäri-omahoitaja työparimalli. Tässä mallissa hyvinvointialueen asukas voisi valita perusterveydenhuollon palvelujen tuottajakseen hyvinvointialueen terveysaseman sijasta yksityissektorilla omalääkärinä toimivan yleislääketieteen erikoislääkärin ja hänen työparinaan toimivan omahoitajan. Työpari voisi olla esimerkiksi fysioterapeutti, mielenterveyshoitaja, psykologi tai vaikkapa sosiaalityöntekijä niin että työpari voi muodostua yksityissektorilta, hyvinvointialueelta tai näiden yhdistelmästä. Tämä edistäisi yksityislääkäreinä toimivien työpanoksen integroitumista terveydenhuollon toimintaan ja mahdollistaisi hoidon jatkuvuuden.
Summa summarum: Kun osa ihmisistä siirtyisi Kela-korvausten avulla yksityisten terveyspalvelujen asiakkaiksi, tämä keventäisi hyvinvointialueen työmäärää. Kela-korvauksista nykyisellään hyötyy noin 40 prosenttia väestöstä, varsinkin ihmiset, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä ja jotka syystä tai toisesta eivät voi käyttää julkisia terveyspalveluita. Kela-korvausten mahdollinen nousun hyöty on suunnattava suoraan asiakkaille ja turvattava hoidon jatkuvuus. On seurannalla varmistettava, ettei se tule nostamaan yksityislääkärien vastaanottojen hintoja.
Johanna Hasu
Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.