Liikkujan viikolla etuja Kotkassa
Karhulan torin uusi veistos kommentoi Karhulan Lasitehtaan perintöä
Poliisi jatkaa Haminassa tapahtuneen tulipalon esitutkintaa
Liitsin lenkki on Kotkan keskustateko 2025 – Raati jakoi myös kaksi kunniamainintaa
Kymenlaakson kauppakamarista Vuoden kauppakamari
Kotkassa uusi tapahtuma ikinuorille kaupunkilaisille
Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinto Veljekset Turpeinen Oy:lle – Pyhtää palkitsi Kaakon Hoiva Oy:n
Kaivosvaraus hätkäyttää
Mitä jos innostuisit ja innovoisit?
Uudessa monitoimitalossa on avoimet ovet
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Kuntalaisten elinvoimaisuus kunnan kärkihankkeeksi
Lähes joka päivä lukijapalstalla kirjoitetaan kunnan elinvoimasta, mutta ei koskaan kuntalaisen. Miksi? Siksi, että kuntalaisen elinvoimaisuutta ei tunnisteta, eikä ainakaan tunnusteta.
Tunnustettuja ovat vain ilmiöt kunnan elinvoima ja kuntalaisten hyvinvointi. Tähän kapeaan tulkintaan olen keskusteluissa ja jo valtuustokaudellani (edellinen) törmännyt. On kuitenkin olemassa tutkimuksia, joissa korostetaan kuntalaisten elinvoimaa kunnan elinvoimatekijänä. Haastankin kuntien viranhaltijat ja elinvoimalautakunnat tämän näkökulman arvioimiseen ja tunnustamiseen!
Kunnat eivät ole eläviä orgaaneja, jotka tulevat toimeen itsenään. Kuntien, kuten yleensäkin organisaatioiden elinvoimaa kuvatessa korostuvat ylätason ilmaisut kuten kasvu, kehitys, kilpailukyky, pitovoima, menestyminen, vetovoima ym. Kenen tai minkä toimesta näihin hengettömiin ilmiöihin vaikutetaan ja vastataan? Vastaus on ilmeinen; ilman ihmisten elinvoimaisuutta ei mikään organisaatio toimi tai edes synny, ei myöskään sen elinvoima rakennu. Rahan välineellinen merkitys on oma lukunsa, mutta siinäkin ihmisen merkitys on suuri.
Kuntalaisen/ihmisen elinvoimaisuus perustuu osaamiseen, ammattitaitoon, innovatiivisuuteen, luovuuteen, toimeentuloon, yrittäjyys-, yhteiskunta- ja työelämäorientaatioon jne. sekä elämänhallintaan. Ihmisten hyvinvoinnin suhdetta ja merkitystä elinvoimaisuuteen ei voi kiistää, mutta suoraan verrannollisia ne eivät ole. Kokemuksesta voin todeta, että ihmisen ei tarvitse olla hyvinvoiva ollakseen elinvoimainen.
Päävastuu ihmisten hyvinvoinnista on hyvinvointialueilla. Kunnat puolestaan vastaavat kuntalaisten elinvoimaisuuden syntymisestä ja vahvistumisesta, jotka toteutuvat varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen ja korkea-asteen koulutuksissa. Vaikka toinen ja korkea-aste ovat usein ”ulkoistettuja” kuntayhtymiin tai osakeyhtiöiksi, se ei vapauta kuntia omasta vastuustaan. Kunnilla on myös vastuu hyvinvointialueen ohella terveyden edistämisestä ja heikentymistä ehkäisevästä toiminnasta, joissa kuntien kulttuuri- ja liikuntatoimilla on suuri merkitys.
Kuntalaisten elinvoimaisuuden vahvistuminen tulee ottaa yhdeksi kunnan kärkihakkeeksi. Ulkoisiin voimiin perustuvat ”messiaaniset” teollisuushankkeet ovat elintärkeitä, mutta epävarmaan odottamiseen ei pidä jähmettyä. On siis tarpeellista laatia vahvuus- ja valmiusanalyysiin pohjautuva oppimis- ja orientaatiopolku elinikäiseen oppimiseen sekä työntekoon ja yrittäjyyteen. Polun on rakennuttava varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ja edelleen työelämään. Perheiden merkitystä ja niiden tarvitsemaa tukea ei pidä unohtaa.
Pirjo Romppanen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.